Sanna Marinin hallitus esitteli sote-uudistuksensa kaksi viikkoa sitten. Eduskuntaan laki on etenemässä joulukuussa.
Hallituksen linjauksen mukaan palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiksi kutsuttavien maakuntien vastuulle. Niitä tulee 21, minkä lisäksi Helsinki toimii palveluiden järjestäjänä. Laajat yksityistämiset kielletään.
Edellisten hallitusten yrityksiä sote-uudistukseksi säesti kova kritiikki ja niin seuraa tätäkin.
Juha Sipilän hallituksen myttyyn menneen sote-uudistuksen tavoite oli alentaa sosiaali- ja terveysmenojen kustannuksia kolmella miljardilla eurolla. Marinin hallituksen soten rahoitusmalli ”luo palvelujen järjestäjille vain vähän kannustimia kustannusten kasvun hillitsemiseksi”, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto tiistaina antamassaan lausunnossa.
”Ehdotettu lainsäädäntö ei loisi vahvoja kannustimia hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten kasvun hillitsemiseksi, vaikka palvelut todennäköisesti tehostuisivat jonkin verran, kun järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta suuremmille alueille.”
Viraston mukaan rahoituksen taso koko maan alueella voi jopa kasvaa, jos alueet joutuisivat turvautumaan lisärahoitukseen.
Hyvänä virasto pitää sitä, että palvelujen järjestämisvastuun siirto kunnilta hyvinvointialueille parantaisi edellytyksiä tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa sekä keskittää ja sovittaa yhteen erilaisia palveluita.
Keskiviikkona uudistusta moittivat kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat. Heidän mukaansa uudistus aiheuttaa leikkauksia kuntatalouteen, koska hyvinvointialueiden kustannusten kattamiseksi suurin osa erityisesti suurten kaupunkien tuloista siirtyy hyvinvointialueille.
”Pienemmällä verotulokertymällä kuntien tulee kuitenkin rahoittaa ennallaan pysyvät ja jopa kasvavat investointi- ja palvelutarpeet, kuten uudet päiväkodit, koulut, uusien kaavoitettavien alueiden infrastruktuuri ja saavutettavuutta parantavat merkittävät väylähankkeet.”
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunginjohtajat.
Kaupunginjohtajien mukaan suurten kaupunkien suhteellinen velkaantuneisuus kaksinkertaistuu ja pidemmällä aikavälillä myös niiden rahoitusasema heikkenee.
”Lisähaasteita palveluiden järjestämiselle tuo hyvinvointialueille varattu kohtuuttoman niukka rahoitus, joka ei edelleenkään huomioi kasvavien alueiden sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien moninaisuutta ja laajuutta.”