Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA toimialakatsauksessaan.
Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta. Muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia.
Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta.
Koronakriisin ja sen torjuntatoimien johdosta Etla arvioi syyskuun ennusteessaan Suomen bkt:n supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja kääntyvän jälleen ensi vuonna 3,2 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen määrän arvioitiin tänä vuonna supistuvan 6,5 prosenttia ja palvelualojen vajaa 3 prosenttia.
Linjassa ennusteen kanssa koko teollisuuden tuotanto väheni volyymi-indeksin mukaan tammi-syykuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta. Samaan aikaan EU27-maissa teollisuustuotannon pudotus on ollut selvästi rajumpi, keskimäärin 9,8 prosenttia.
Eniten EU:ssa supistui metallien jalostuksen tuotanto (-14%), mutta Suomessa pudotus jäi selvästi muuta Eurooppaa pienemmäksi (-4%). Koneiden ja laitteiden valmistus väheni EU:ssa keskimäärin runsaat 13 prosenttia, Suomessa vain 0,5 prosenttia. Vertailun vuoksi, Saksassa koneiden ja laitteiden tuotanto laski 14 prosenttia.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto on tänä vuonna kasvanut vain Suomessa ja Puolassa.
Kiina paikkaa Venäjän tuontikiellon aukkoa
Elintarviketeollisuudessa Kiina on tänä vuonna noussut Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, heti Ruotsin jälkeen. Vienti Kiinaan on osittain paikannut Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa Suomen vientituloissa, huomauttaa Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Paino- ja kirjoituspaperien kysynnän lasku on kiihtynyt Euroopassa ja tammi-elokuussa painopaperien kysyntä väheni 21 prosenttia vuoden takaisesta. Kysynnän laskusta sekä metsäteollisuuden alkuvuoden lakoista johtuen Suomen paperiteollisuuden viennin määrä laski tammi-elokuussa 13 prosenttia viimevuotisesta.
Työllisyyskin ennakoitua parempaa
Työllisiä oli lokakuussa 26 000 vähemmän ja työttömiä 34 000 enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Tilastokeskus. Työllisyysasteen trendi oli 71,7 prosenttia ja työttömyysasteen 8,3 prosenttia.
Työllisyyskehitys on ollut syksyllä aiemmin ennakoitua vahvempaa, arvioi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
– Useimmissa talousennusteissa odotettiin työttömyyden nousevan nykyistä enemmän, eli voidaan sanoa, että katastrofiskenaariolta on toistaiseksi vältytty, Appelqvist kirjoittaa kommentissaan.
Swedbank Suomen pääekonomisti Satu Schauman twiittasi työllisyysasteen trendin olevan samalla tasolla kuin alkukesällä 2018. ”Täytyy sanoa että tämä on erittäin hyvä luku ottaen huomioon miltä maailma ympärillämme näyttää.”
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä 312 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 88 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni kuitenkin syyskuusta 3 100:lla.
uutiskirje 