Kansalaisvaikuttaja, vasemmistoliiton rovaniemeläinen kunnallispoliitikko ja Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen asuu Kemijoen varrella Rovaniemen Vanttauskoskella. Metsässä, kuten hän itse määrittelee. Kotiseudulleen hän palasi kymmenen vuotta sitten Joensuussa ja Kuopiossa viettämiensä vuosikymmenten jälkeen. Nyt lähin asuttu naapuri on kilometrin päässä.
Puuronen elää lähes omavaraistaloudessa: metsästää itse syömänsä lihan ja kalastaa kalan. Siksi hän tietää tarkasti, miten käy, kun luonto ja ympäristö eivät voi hyvin.
Yksi paljon isoja ongelmia aiheuttanut taho on energiayhtiö Kemijoki Oy.
– Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti. Yhtiö ei pidä siitä, että sen toimintaa arvostellaan, joten se haluaa rangaista.
– Muistan Vanttauskosken voimalaitoksen rakentamisen, ja sain itsekin ensimmäisen palkkani siltä, kun olin raivaamassa pois rakennustelineitä. Rakentaminen muutti maisemaa ja joen kalakantoja. Esimerkiksi harjus on hävinnyt lähes kokonaan.
Puuronen pahoittelee, miten joki on yhtiölle olemassa vain sähköntuotantoa varten, joten se säätelee joen korkeutta kulutuksen mukaisesti. Kesäisin vedenpintaa nostetaan ja lasketaan metrikaupalla vuorokauden sisään, mikä tekee kalastuksen vaikeaksi.
Talvellakaan tilanne ei ole sen parempi. Mateen kalastaminen koukulla jään alta ei ole onnistunut Puuroselta kotirannassa enää viime vuosina.
– Vedenkorkeuden muutosten myötä jää aina rikkoutuu. Jäälle ei pääse tai sitä ei ole.
”Joki ikiaikainen
suree ahneutta ihmisen”
Nyt Vesa Puurosta huolettaa, miten Kemijoki Oy aikoo rakentaa uuden voimalaitoksen noin 30 kilometriä Vanttauskoskelta jokea alaspäin Oikaraisen kylään Sieriniemen alueelle.
Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan suunniteltu Sierilän vesivoimalaitos uhkaa Suomen pisimmän joen viimeistä luonnontilaista osuutta. Rakentaminen vaarantaisi useiden uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja estäisi kalojen vaelluksen. Kemijoen pääuoman viimeiset vapaat kosket ovat merkittäviä myös virkistykselle ja kalastukselle.
Laitos on ollut yhtiön suunnitelmissa jo 1950-luvulta alkaen. Voimalan patoaltaaseen hukkuisi noin 25 kilometriä vapaata jokea. Padon yläpuolella joen pinta nousisi kahdeksan metriä. Sieriniemen poikki kaivettaisiin kanava, johon vesivoimala tulisi ja niemen takainen joenmutka kuivuisi.
– Se on täysin perusteeton ja tuhoisa suunnitelma. Matkalla on kaksi koskipaikkaa, koskikutuista kalakantaa sekä uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty 20 vuotta sitten, Puuronen kuvailee hankkeen isoja ongelmia.
Viimeisin ja edelleen keskeneräinen kalabaliikki Puurosen ja Kemijoki Oy:n välillä liittyy siihen, miten Puuronen kävi maalaamassa kalankuvia ja iskulauseita yhtiön rakenteisiin. ”Lohijoki vapaaksi”, ”Kemijoki vapaaksi” ja ”Joki ikiaikainen suree ahneutta ihmisen”, maalaaja kertoo esimerkkejä sanomastaan.
– Kävin ilmaisemassa mielipiteeni, mutta lainsäädäntö ei tunne tällaista mielipiteen ilmaisun tapaa, vaikka perustuslaki takaa mielipiteenvapauden.
Seuraavaksi ilmaisunvapautta punnitaan oikeudessa, sillä Kemijoki Oy vaatii teosta vahingonkorvauksia ja rangaistusta, vaikka Puuronen kävi omin voimin ja kustannuksin poistamassa osan maalauksista. Käräjäpäivä on 15. joulukuuta.
– Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti. Yhtiö ei pidä siitä, että sen toimintaa arvostellaan, joten se haluaa rangaista.
Yhtiö tarjoaa
vain näennäisratkaisuja
”Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti.”
Kemijoki Oy:n jyräävällä käytöksellä on pitkät juuret. Vesa Puurosen mielestä ne yltävät niihin aikoihin asti, kun yhtiö ryhtyi rakentamaan voimalaitoksia.
– Jo silloin he toimivat hyvin moitittavasti, tuhosivat lohen ja kalastuskulttuurin. Vaelluskalakantojen palauttamisprojekteihin yhtiö on ollut haluton ja tehnyt vain näennäisratkaisuja.
Nyt Kemijoki Oy vastustaa voimakkaasti Lapin ely-keskuksen hakemusta, joka tiukentaisi voimayhtiöiden lupaehtoja. Tiukennusten tavoitteena on vaelluskalojen palauttaminen Kemijokeen. Vaatimukset koskevat muitakin Kemijoen ja sen sivujoen Raudanjoen voimalaitoksia.
Ely-keskus vaatii muun muassa uusia kalateitä ja alasvaellusreittejä sekä muutoksia istutusvelvoitteisiin ja ylisiirtoihin.
Puuronen kertoo, että lehti- ja mielipidekirjoittelun lisäksi hankkeen vastustajat ovat ottaneet yhteyttä poliittisiin päättäjiin. Kemijoki Oy:n huhtikuussa aloittaneeseen hallintoneuvostoon kuuluvat esimerkiksi Lapin vaalipiirin kansanedustajat Johanna Ojala-Niemelä (sd.) hallintoneuvoston puheenjohtajana, Mikko Kärnä (kesk.) ja Kaisa Juuso (ps.).
Kymmenet venekunnat ympäri Suomen kokoontuvat vuosittain Sierilän soutu -tapahtumaan, jolla asiaa tuodaan tunnetuksi.
Kemijoki on nykyisellään lähes kokonaan valjastettu sähköntuotantoon. Mereltä Rovaniemelle joen pääuomassa on viisi suurta voimalaa, joista neljä on Kemijoki Oy:n. Puurosen asuinpaikan Vanttauskoski on joen pääuoman kuudes voimala.
Edistyksen asialla
kolonialismin tapaan
Vesa Puurosen mielestä kansalaistottelemattomuudellekin pitää poliittisten aloitteiden ajamisessa olla sijansa. Toiminta olemassa olevan lain puitteissa ei ole aina mahdollista.
– Jos kaikki lait olisivat hyviä, emme tarvitsisi eduskuntaakaan, hän kärjistää.
– Kansalaistottelemattomuudella voidaan tuoda esille, miten maailmaa pitäisi muuttaa paremmaksi. Luonto ei pysty puolustamaan itseään, joten ihmisten pitää puolustaa sitä. Tai sitten luonto tekee sen hyvin kohtalokkailla tavoilla.
Sosiologian professori Puuronen viimeistelee tutkimusartikkeliaan, jossa hän käsittelee saamelaisalueen kunnallispolitiikkaa kolonialismin ja jälkikolonialismin näkökulmista.
Suomalainen energiayhtiö St1 Oy suunnittelee rakentavansa yli kaksisataa tuulimyllyä tunturille, joka on paitsi maisemallisesti tärkeä myös saamelaisten pyhä paikka.
– Rakentamisen perustelu on ollut samanlainen kuin kolonialismin aikaan, kun sivistystä lähdettiin viemään Afrikkaan: miten se palvelee edistyksen asiaa, Puuronen vertaa.
Myös Kemijoki Oy:n politiikkaan sisältyy kolonialistisia piirteitä. Yhtiön suuria omistajia ovat Suomen valtio, Fortum Power and Heat Oy, UPM Energy Oy ja Helsingin kaupungin omistama Helen Oy. Lappilaisilla omistajilla Lapin Sähkövoima Oy:llä, Ounastuotanto Oy:llä ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä on yhteensä alle 13 prosenttia koko osakepääomasta.
– Omistajat ovat Etelä-Suomesta ja sähkö viedään sinne. Kiinteistövero maksetaan Rovaniemelle, muttei niille kylille, joiden elinympäristöt ja maisemat on tuhottu.
lehti 