KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vesa Puuronen: Kemijoen uusi voimalahanke on tuhoisa

– Kemijoki Oy:n omistajat ovat Etelä-Suomesta, ja sähkö viedään sinne. Kiinteistövero maksetaan Rovaniemelle, muttei niille kylille, joiden elinympäristöt ja maisemat on tuhottu, harmittelee Vesa Puuronen.

– Kemijoki Oy:n omistajat ovat Etelä-Suomesta, ja sähkö viedään sinne. Kiinteistövero maksetaan Rovaniemelle, muttei niille kylille, joiden elinympäristöt ja maisemat on tuhottu, harmittelee Vesa Puuronen.

– Luonto ei pysty puolustamaan itseään, joten ihmisten pitää puolustaa sitä, arvioi kansalaisvaikuttaja Vesa Puuronen. Kemijoki Oy:n suunnittelema uusi voimalaitos Sierilään on hänen mielestään perusteeton ja tuhoisa hanke.

Tinja Huoviala
6.12.2020 13.45

Kansalaisvaikuttaja, vasemmistoliiton rovaniemeläinen kunnallispoliitikko ja Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen asuu Kemijoen varrella Rovaniemen Vanttauskoskella. Metsässä, kuten hän itse määrittelee. Kotiseudulleen hän palasi kymmenen vuotta sitten Joensuussa ja Kuopiossa viettämiensä vuosikymmenten jälkeen. Nyt lähin asuttu naapuri on kilometrin päässä.

Puuronen elää lähes omavaraistaloudessa: metsästää itse syömänsä lihan ja kalastaa kalan. Siksi hän tietää tarkasti, miten käy, kun luonto ja ympäristö eivät voi hyvin.

Yksi paljon isoja ongelmia aiheuttanut taho on energiayhtiö Kemijoki Oy.

ILMOITUS
ILMOITUS
– Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti. Yhtiö ei pidä siitä, että sen toimintaa arvostellaan, joten se haluaa rangaista.

– Muistan Vanttauskosken voimalaitoksen rakentamisen, ja sain itsekin ensimmäisen palkkani siltä, kun olin raivaamassa pois rakennustelineitä. Rakentaminen muutti maisemaa ja joen kalakantoja. Esimerkiksi harjus on hävinnyt lähes kokonaan.

Puuronen pahoittelee, miten joki on yhtiölle olemassa vain sähköntuotantoa varten, joten se säätelee joen korkeutta kulutuksen mukaisesti. Kesäisin vedenpintaa nostetaan ja lasketaan metrikaupalla vuorokauden sisään, mikä tekee kalastuksen vaikeaksi.

Talvellakaan tilanne ei ole sen parempi. Mateen kalastaminen koukulla jään alta ei ole onnistunut Puuroselta kotirannassa enää viime vuosina.

– Vedenkorkeuden muutosten myötä jää aina rikkoutuu. Jäälle ei pääse tai sitä ei ole.

”Joki ikiaikainen
suree ahneutta ihmisen”

Nyt Vesa Puurosta huolettaa, miten Kemijoki Oy aikoo rakentaa uuden voimalaitoksen noin 30 kilometriä Vanttauskoskelta jokea alaspäin Oikaraisen kylään Sieriniemen alueelle.

Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan suunniteltu Sierilän vesivoimalaitos uhkaa Suomen pisimmän joen viimeistä luonnontilaista osuutta. Rakentaminen vaarantaisi useiden uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja estäisi kalojen vaelluksen. Kemijoen pääuoman viimeiset vapaat kosket ovat merkittäviä myös virkistykselle ja kalastukselle.

Laitos on ollut yhtiön suunnitelmissa jo 1950-luvulta alkaen. Voimalan patoaltaaseen hukkuisi noin 25 kilometriä vapaata jokea. Padon yläpuolella joen pinta nousisi kahdeksan metriä. Sieriniemen poikki kaivettaisiin kanava, johon vesivoimala tulisi ja niemen takainen joenmutka kuivuisi.

– Se on täysin perusteeton ja tuhoisa suunnitelma. Matkalla on kaksi koskipaikkaa, koskikutuista kalakantaa sekä uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty 20 vuotta sitten, Puuronen kuvailee hankkeen isoja ongelmia.

Puurosen kalakuvia ja iskulauseita punnitaan joulukuussa oikeudessa. Puuronen on tosin jo poistanut omin voimin ja kustannuksin osan maalauksista.

Puurosen kalakuvia ja iskulauseita punnitaan joulukuussa oikeudessa. Puuronen on tosin jo poistanut omin voimin ja kustannuksin osan maalauksista. Kuva: Vesa Puuronen

Viimeisin ja edelleen keskeneräinen kalabaliikki Puurosen ja Kemijoki Oy:n välillä liittyy siihen, miten Puuronen kävi maalaamassa kalankuvia ja iskulauseita yhtiön rakenteisiin. ”Lohijoki vapaaksi”, ”Kemijoki vapaaksi” ja ”Joki ikiaikainen suree ahneutta ihmisen”, maalaaja kertoo esimerkkejä sanomastaan.

– Kävin ilmaisemassa mielipiteeni, mutta lainsäädäntö ei tunne tällaista mielipiteen ilmaisun tapaa, vaikka perustuslaki takaa mielipiteenvapauden.

Seuraavaksi ilmaisunvapautta punnitaan oikeudessa, sillä Kemijoki Oy vaatii teosta vahingonkorvauksia ja rangaistusta, vaikka Puuronen kävi omin voimin ja kustannuksin poistamassa osan maalauksista. Käräjäpäivä on 15. joulukuuta.

– Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti. Yhtiö ei pidä siitä, että sen toimintaa arvostellaan, joten se haluaa rangaista.

Yhtiö tarjoaa
vain näennäisratkaisuja

”Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti.”

Kemijoki Oy:n jyräävällä käytöksellä on pitkät juuret. Vesa Puurosen mielestä ne yltävät niihin aikoihin asti, kun yhtiö ryhtyi rakentamaan voimalaitoksia.

– Jo silloin he toimivat hyvin moitittavasti, tuhosivat lohen ja kalastuskulttuurin. Vaelluskalakantojen palauttamisprojekteihin yhtiö on ollut haluton ja tehnyt vain näennäisratkaisuja.

Kuva: Vesa Puuronen

Nyt Kemijoki Oy vastustaa voimakkaasti Lapin ely-keskuksen hakemusta, joka tiukentaisi voimayhtiöiden lupaehtoja. Tiukennusten tavoitteena on vaelluskalojen palauttaminen Kemijokeen. Vaatimukset koskevat muitakin Kemijoen ja sen sivujoen Raudanjoen voimalaitoksia.

Ely-keskus vaatii muun muassa uusia kalateitä ja alasvaellusreittejä sekä muutoksia istutusvelvoitteisiin ja ylisiirtoihin.

Puuronen kertoo, että lehti- ja mielipidekirjoittelun lisäksi hankkeen vastustajat ovat ottaneet yhteyttä poliittisiin päättäjiin. Kemijoki Oy:n huhtikuussa aloittaneeseen hallintoneuvostoon kuuluvat esimerkiksi Lapin vaalipiirin kansanedustajat Johanna Ojala-Niemelä (sd.) hallintoneuvoston puheenjohtajana, Mikko Kärnä (kesk.) ja Kaisa Juuso (ps.).

Puurosen kalakuvia ja iskulauseita punnitaan joulukuussa oikeudessa. Puuronen on tosin jo poistanut omin voimin ja kustannuksin osan maalauksista.

Puurosen kalakuvia ja iskulauseita punnitaan joulukuussa oikeudessa. Puuronen on tosin jo poistanut omin voimin ja kustannuksin osan maalauksista. Kuva: Vesa Puuronen

Kymmenet venekunnat ympäri Suomen kokoontuvat vuosittain Sierilän soutu -tapahtumaan, jolla asiaa tuodaan tunnetuksi.

Kemijoki on nykyisellään lähes kokonaan valjastettu sähköntuotantoon. Mereltä Rovaniemelle joen pääuomassa on viisi suurta voimalaa, joista neljä on Kemijoki Oy:n. Puurosen asuinpaikan Vanttauskoski on joen pääuoman kuudes voimala.

Edistyksen asialla
kolonialismin tapaan

Vesa Puurosen mielestä kansalaistottelemattomuudellekin pitää poliittisten aloitteiden ajamisessa olla sijansa. Toiminta olemassa olevan lain puitteissa ei ole aina mahdollista.

– Jos kaikki lait olisivat hyviä, emme tarvitsisi eduskuntaakaan, hän kärjistää.

– Kansalaistottelemattomuudella voidaan tuoda esille, miten maailmaa pitäisi muuttaa paremmaksi. Luonto ei pysty puolustamaan itseään, joten ihmisten pitää puolustaa sitä. Tai sitten luonto tekee sen hyvin kohtalokkailla tavoilla.

Sosiologian professori Puuronen viimeistelee tutkimusartikkeliaan, jossa hän käsittelee saamelaisalueen kunnallispolitiikkaa kolonialismin ja jälkikolonialismin näkökulmista.

Kuva: Vesa Puuronen

Suomalainen energiayhtiö St1 Oy suunnittelee rakentavansa yli kaksisataa tuulimyllyä tunturille, joka on paitsi maisemallisesti tärkeä myös saamelaisten pyhä paikka.

– Rakentamisen perustelu on ollut samanlainen kuin kolonialismin aikaan, kun sivistystä lähdettiin viemään Afrikkaan: miten se palvelee edistyksen asiaa, Puuronen vertaa.

Myös Kemijoki Oy:n politiikkaan sisältyy kolonialistisia piirteitä. Yhtiön suuria omistajia ovat Suomen valtio, Fortum Power and Heat Oy, UPM Energy Oy ja Helsingin kaupungin omistama Helen Oy. Lappilaisilla omistajilla Lapin Sähkövoima Oy:llä, Ounastuotanto Oy:llä ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä on yhteensä alle 13 prosenttia koko osakepääomasta.

– Omistajat ovat Etelä-Suomesta ja sähkö viedään sinne. Kiinteistövero maksetaan Rovaniemelle, muttei niille kylille, joiden elinympäristöt ja maisemat on tuhottu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

Pia Lohikoski.

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

Minja Koskela.

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

Uusimmat

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

Pia Lohikoski.

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

Minja Koskela.

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
04

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

 
05

Vappuarvio Orpon hallituksesta: ”Häikäilemättömästi työnantajan hyväksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025

Hallitus vaarantaa suden – Metsästämisen lisäämiselle ei ole perusteita

07.05.2025

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

07.05.2025

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

06.05.2025

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

06.05.2025

Li Andersson kummastelee demareiden touhua: ”SDP on tekemässä strategisen virheen”

06.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään