KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vesa Puuronen: Kemijoen uusi voimalahanke on tuhoisa

– Kemijoki Oy:n omistajat ovat Etelä-Suomesta, ja sähkö viedään sinne. Kiinteistövero maksetaan Rovaniemelle, muttei niille kylille, joiden elinympäristöt ja maisemat on tuhottu, harmittelee Vesa Puuronen.

– Kemijoki Oy:n omistajat ovat Etelä-Suomesta, ja sähkö viedään sinne. Kiinteistövero maksetaan Rovaniemelle, muttei niille kylille, joiden elinympäristöt ja maisemat on tuhottu, harmittelee Vesa Puuronen.

– Luonto ei pysty puolustamaan itseään, joten ihmisten pitää puolustaa sitä, arvioi kansalaisvaikuttaja Vesa Puuronen. Kemijoki Oy:n suunnittelema uusi voimalaitos Sierilään on hänen mielestään perusteeton ja tuhoisa hanke.

Tinja Huoviala
6.12.2020 13.45

Kansalaisvaikuttaja, vasemmistoliiton rovaniemeläinen kunnallispoliitikko ja Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen asuu Kemijoen varrella Rovaniemen Vanttauskoskella. Metsässä, kuten hän itse määrittelee. Kotiseudulleen hän palasi kymmenen vuotta sitten Joensuussa ja Kuopiossa viettämiensä vuosikymmenten jälkeen. Nyt lähin asuttu naapuri on kilometrin päässä.

Puuronen elää lähes omavaraistaloudessa: metsästää itse syömänsä lihan ja kalastaa kalan. Siksi hän tietää tarkasti, miten käy, kun luonto ja ympäristö eivät voi hyvin.

Yksi paljon isoja ongelmia aiheuttanut taho on energiayhtiö Kemijoki Oy.

ILMOITUS
ILMOITUS
– Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti. Yhtiö ei pidä siitä, että sen toimintaa arvostellaan, joten se haluaa rangaista.

– Muistan Vanttauskosken voimalaitoksen rakentamisen, ja sain itsekin ensimmäisen palkkani siltä, kun olin raivaamassa pois rakennustelineitä. Rakentaminen muutti maisemaa ja joen kalakantoja. Esimerkiksi harjus on hävinnyt lähes kokonaan.

Puuronen pahoittelee, miten joki on yhtiölle olemassa vain sähköntuotantoa varten, joten se säätelee joen korkeutta kulutuksen mukaisesti. Kesäisin vedenpintaa nostetaan ja lasketaan metrikaupalla vuorokauden sisään, mikä tekee kalastuksen vaikeaksi.

Talvellakaan tilanne ei ole sen parempi. Mateen kalastaminen koukulla jään alta ei ole onnistunut Puuroselta kotirannassa enää viime vuosina.

– Vedenkorkeuden muutosten myötä jää aina rikkoutuu. Jäälle ei pääse tai sitä ei ole.

”Joki ikiaikainen
suree ahneutta ihmisen”

Nyt Vesa Puurosta huolettaa, miten Kemijoki Oy aikoo rakentaa uuden voimalaitoksen noin 30 kilometriä Vanttauskoskelta jokea alaspäin Oikaraisen kylään Sieriniemen alueelle.

Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan suunniteltu Sierilän vesivoimalaitos uhkaa Suomen pisimmän joen viimeistä luonnontilaista osuutta. Rakentaminen vaarantaisi useiden uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja estäisi kalojen vaelluksen. Kemijoen pääuoman viimeiset vapaat kosket ovat merkittäviä myös virkistykselle ja kalastukselle.

Laitos on ollut yhtiön suunnitelmissa jo 1950-luvulta alkaen. Voimalan patoaltaaseen hukkuisi noin 25 kilometriä vapaata jokea. Padon yläpuolella joen pinta nousisi kahdeksan metriä. Sieriniemen poikki kaivettaisiin kanava, johon vesivoimala tulisi ja niemen takainen joenmutka kuivuisi.

– Se on täysin perusteeton ja tuhoisa suunnitelma. Matkalla on kaksi koskipaikkaa, koskikutuista kalakantaa sekä uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty 20 vuotta sitten, Puuronen kuvailee hankkeen isoja ongelmia.

Puurosen kalakuvia ja iskulauseita punnitaan joulukuussa oikeudessa. Puuronen on tosin jo poistanut omin voimin ja kustannuksin osan maalauksista.

Puurosen kalakuvia ja iskulauseita punnitaan joulukuussa oikeudessa. Puuronen on tosin jo poistanut omin voimin ja kustannuksin osan maalauksista. Kuva: Vesa Puuronen

Viimeisin ja edelleen keskeneräinen kalabaliikki Puurosen ja Kemijoki Oy:n välillä liittyy siihen, miten Puuronen kävi maalaamassa kalankuvia ja iskulauseita yhtiön rakenteisiin. ”Lohijoki vapaaksi”, ”Kemijoki vapaaksi” ja ”Joki ikiaikainen suree ahneutta ihmisen”, maalaaja kertoo esimerkkejä sanomastaan.

– Kävin ilmaisemassa mielipiteeni, mutta lainsäädäntö ei tunne tällaista mielipiteen ilmaisun tapaa, vaikka perustuslaki takaa mielipiteenvapauden.

Seuraavaksi ilmaisunvapautta punnitaan oikeudessa, sillä Kemijoki Oy vaatii teosta vahingonkorvauksia ja rangaistusta, vaikka Puuronen kävi omin voimin ja kustannuksin poistamassa osan maalauksista. Käräjäpäivä on 15. joulukuuta.

– Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti. Yhtiö ei pidä siitä, että sen toimintaa arvostellaan, joten se haluaa rangaista.

Yhtiö tarjoaa
vain näennäisratkaisuja

”Kyseessä on poliittinen oikeudenkäynti.”

Kemijoki Oy:n jyräävällä käytöksellä on pitkät juuret. Vesa Puurosen mielestä ne yltävät niihin aikoihin asti, kun yhtiö ryhtyi rakentamaan voimalaitoksia.

– Jo silloin he toimivat hyvin moitittavasti, tuhosivat lohen ja kalastuskulttuurin. Vaelluskalakantojen palauttamisprojekteihin yhtiö on ollut haluton ja tehnyt vain näennäisratkaisuja.

Kuva: Vesa Puuronen

Nyt Kemijoki Oy vastustaa voimakkaasti Lapin ely-keskuksen hakemusta, joka tiukentaisi voimayhtiöiden lupaehtoja. Tiukennusten tavoitteena on vaelluskalojen palauttaminen Kemijokeen. Vaatimukset koskevat muitakin Kemijoen ja sen sivujoen Raudanjoen voimalaitoksia.

Ely-keskus vaatii muun muassa uusia kalateitä ja alasvaellusreittejä sekä muutoksia istutusvelvoitteisiin ja ylisiirtoihin.

Puuronen kertoo, että lehti- ja mielipidekirjoittelun lisäksi hankkeen vastustajat ovat ottaneet yhteyttä poliittisiin päättäjiin. Kemijoki Oy:n huhtikuussa aloittaneeseen hallintoneuvostoon kuuluvat esimerkiksi Lapin vaalipiirin kansanedustajat Johanna Ojala-Niemelä (sd.) hallintoneuvoston puheenjohtajana, Mikko Kärnä (kesk.) ja Kaisa Juuso (ps.).

Puurosen kalakuvia ja iskulauseita punnitaan joulukuussa oikeudessa. Puuronen on tosin jo poistanut omin voimin ja kustannuksin osan maalauksista.

Puurosen kalakuvia ja iskulauseita punnitaan joulukuussa oikeudessa. Puuronen on tosin jo poistanut omin voimin ja kustannuksin osan maalauksista. Kuva: Vesa Puuronen

Kymmenet venekunnat ympäri Suomen kokoontuvat vuosittain Sierilän soutu -tapahtumaan, jolla asiaa tuodaan tunnetuksi.

Kemijoki on nykyisellään lähes kokonaan valjastettu sähköntuotantoon. Mereltä Rovaniemelle joen pääuomassa on viisi suurta voimalaa, joista neljä on Kemijoki Oy:n. Puurosen asuinpaikan Vanttauskoski on joen pääuoman kuudes voimala.

Edistyksen asialla
kolonialismin tapaan

Vesa Puurosen mielestä kansalaistottelemattomuudellekin pitää poliittisten aloitteiden ajamisessa olla sijansa. Toiminta olemassa olevan lain puitteissa ei ole aina mahdollista.

– Jos kaikki lait olisivat hyviä, emme tarvitsisi eduskuntaakaan, hän kärjistää.

– Kansalaistottelemattomuudella voidaan tuoda esille, miten maailmaa pitäisi muuttaa paremmaksi. Luonto ei pysty puolustamaan itseään, joten ihmisten pitää puolustaa sitä. Tai sitten luonto tekee sen hyvin kohtalokkailla tavoilla.

Sosiologian professori Puuronen viimeistelee tutkimusartikkeliaan, jossa hän käsittelee saamelaisalueen kunnallispolitiikkaa kolonialismin ja jälkikolonialismin näkökulmista.

Kuva: Vesa Puuronen

Suomalainen energiayhtiö St1 Oy suunnittelee rakentavansa yli kaksisataa tuulimyllyä tunturille, joka on paitsi maisemallisesti tärkeä myös saamelaisten pyhä paikka.

– Rakentamisen perustelu on ollut samanlainen kuin kolonialismin aikaan, kun sivistystä lähdettiin viemään Afrikkaan: miten se palvelee edistyksen asiaa, Puuronen vertaa.

Myös Kemijoki Oy:n politiikkaan sisältyy kolonialistisia piirteitä. Yhtiön suuria omistajia ovat Suomen valtio, Fortum Power and Heat Oy, UPM Energy Oy ja Helsingin kaupungin omistama Helen Oy. Lappilaisilla omistajilla Lapin Sähkövoima Oy:llä, Ounastuotanto Oy:llä ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä on yhteensä alle 13 prosenttia koko osakepääomasta.

– Omistajat ovat Etelä-Suomesta ja sähkö viedään sinne. Kiinteistövero maksetaan Rovaniemelle, muttei niille kylille, joiden elinympäristöt ja maisemat on tuhottu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Nina Söderlund jatkaa aluevaltuuston hallituksessa.

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

Petteri Orpon johtama Suomen hallitus saa lähes pelkästään huonoja arvosanoja kansalta.

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

Minja Koskela

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

Uusimmat

Yli miljoona rohingya-pakolaista asuu Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin ja Myanmarin rajalla.

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

Kapteswetin teetilan johtaja Gilbert Korir esittelee luomulannoitteilla kasvatettuja teelehtiä.

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

Veikka Lahtinen.

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin.

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 
04

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 
05

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

17.05.2025

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

17.05.2025

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

17.05.2025

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

17.05.2025

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

16.05.2025

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

16.05.2025

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025

Vahvat liitot tukevat yhteiskuntarauhaa, muistuttaa poliisien ammattiliitto – ”Päättäjien ja työnantajien pitäisi ymmärtää…”

16.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään