Ensi vuonna työssäkäyvien ja hyvätuloisten kotitalouksien ostovoima kasvaa selvästi. Toisessa päässä yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima supistuu.
Työn ja talouden tutkimuslaitos Labore julkaisi keskiviikkona laskelman kahdeksan kuvitteellisen perheen taloudellisen aseman kehityksestä. Nämä perheet edustavat laajaa joukkoa suomalaisia kotitalouksia, joihin talouspoliittiset päätökset vaikuttavat toisistaan poikkeavalla tavalla.
Laboren mukaan ostovoimakehityksen tärkeimmäksi tekijäksi osoittautuu työssäkäynti ja ansioiden taso. Korkeapalkkaiset työntekijät hyötyvät ansiotuloverotukseen tehtävistä kevennyksistä sekä heidän kulutustottumuksiaan vastaavien tuotteiden ja palveluiden maltillisesta inflaatiosta.
Matalatuloisilla etuusleikkaukset syövät hidastuneen inflaation suomat hyödyt.
Hyvätuloisen pariskunnan ostovoima kohenee keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa. Yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima taas supistuu noin 0,6 prosenttia vuodessa.
Vuonna 2026 lapsiperheet hyötyvät veronkevennyksistä, kun työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan. Yhteishuoltajille tämä merkitsee noin 55 euroa ja yksinhuoltajille 110 euroa enemmän vuodessa huollettavaa lasta kohden.
Verohyödyt painottuvat kuitenkin hyvätuloisille perheille. Raportin tulosten mukaan yksinhuoltajien asemaa heikentää asumistuen leikkaus, ja heidän ostovoimansa kasvu jää vähäiseksi.
Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan ostovoiman kehitys on kaikista perheistä heikoimmalla tolalla ja erityisesti työttömyyden pitkittyessä ostovoima heikkenee dramaattisesti.
Osalla verotus jopa kiristyy
Raportin mukaan vuonna 2026 uudet veroreformit vaikuttavat esimerkkiperheisiin lähes kaikkien verotusta keventäen. Kevennysten suuruuden osalta on nähtävissä kuitenkin huomattavan paljon vaihtelua.
Yksin asuva lapseton korkeakoulutettu ei käytännössä hyödy veronkevennyksistä, sillä hän ei saa lapsikorotuksia tai muita mainittavia verohelpotuksia. Yhtä aikaa veroluonteisten maksujen osuus hänen tuloistaan kasvaa ja verotus kiristyy edelleen vuonna 2027.
Sen sijaan hyvätuloinen vakavarainen lapseton kahden tulonsaajan perhe kokee Laboren mukaan ensi vuonna ennätyksellisen yli 1,4 prosenttiyksikön kevennyksen kokonaisveroasteessaan. Tämän mittaluokan kevennystä ei ole nähty missään esimerkkiperheessä tarkastelussa, joka alkaa vuodesta 2014. Valtion tuloveroasteikon yläpään kevennys sekä työtulovähennyksen ylimmän poistuman poisto vaikuttavat positiivisesti siis pääosin vain vakavaraiseen perheeseen.
Muiden osalta varsinkaan valtion tuloveroasteikon muutokset eivät mainittavasti kevennä verotusta, osalla tapahtuu jopa sen osalta kiristymistä.
Inflaatio syö duunariperheen ostovoimaa
Kaksilapsisen työntekijäperheen ostovoiman kasvaminen pysähtyy Laboren esimerkissä tähän vuoteen. Työntekijäperhe hyötyy ansiotulojen kasvusta vuosina 2025–2027, mutta inflaatio syö palkkojen ostovoimaa.
Tämän lisäksi verohuojennukset eivät merkittävästi helpota työntekijäperheen tilannetta. Perheen veroaste ei kevene vuodesta 2025 vuoteen 2027 eikä ostovoima parane vuosina 2026–2027.
Ensi vuodesta alkaen perheen ostovoiman paraneminen pysähtyy, ellei vuokrien nousu hidastu merkittävästi.
Työttömien ostovoima supistuu tänä vuonna ja pysyy tulevina vuosina nollan tuntumassa. Siihen vaikuttavat monet Orpon hallituksen tekemät politiikkatoimet:
Ansio- ja peruspäivärahaan liittyvän korotusosan maksu lopetettiin tämän vuoden alussa. Yleiseen asumistukeen ei ole enää tänä vuonna tehty indeksikorotuksia. Toimeentulotuen perusosaa madalletaan noin kolme prosenttia ensi vuonna. Useat kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet ovat jäädytetty vuodesta 2024 alkaen.
uutiskirje 