Oikeuskansleri Janne Salminen näpäytti tiistaina oikeusministeri Leena Merta. Hän antoi ratkaisun useisiin kanteluihin, joissa moitittiin Meren kommentteja eduskunnan hyväksymästä eheytyshoitojen kieltoa koskevasta kansalaisaloitteesta. Eduskunnan selkeästä kannasta huolimatta Meri torjui mediassa asian edistämisen tällä vaalikaudella.
Oikeuskansleri katsoo, ettei Meri rikkonut lakia, mutta hänen kommenttinsa olivat ongelmallisia. Ne saattoivat antaa virheellisen kuvan kansalaisaloitelain tarkoituksesta, eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä ja siitä, ettei ministeri kunnioittaisi eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä tai ohjaisi lainvalmistelua eduskunnan tahdon edellyttämällä tavalla.
Meri oli todennut selvityksessään, etteivät hänen lausuntonsa tarkoittaneet, etteikö asiaa ryhdyttäisi arvioimaan ministeriössä eduskunnan tahdon mukaisesti ja että valmisteluun ryhdytään ministeriössä resurssien vapautuessa.
Itsekin oikeuskanslerille kannellut vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski pitää oikeuskanslerin huomioita tärkeänä muistutuksena kansalaisaloitteiden merkityksestä, eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä ja hallituksen roolista.
– Eduskunta ilmaisi maaliskuussa yksiselitteisen tahtonsa ja edellytti hallitukselta ripeää lainvalmistelun käynnistämistä eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi. Perussuomalaisen oikeusministerin ylimieliset kommentit välittömästi tämän jälkeen halveksivat niin kansalaisaloiteinstituutiota, kansalaisaloitteen allekirjoittajia, eduskunnan perustuslaillista asemaa ylimpänä valtioelimenä kuin demokratiaa itsessään. Oikeuskanslerin ratkaisu on ministerille painava muistutus tästä, Lohikoski sanoo.
Asia etenee lakialoitteella
Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että kansalaisaloite on suoran demokratian mekanismi, jonka tarkoitus on vahvistaa kansalaisten luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon ja antaa äänestäjille mahdollisuus vaikuttaa suoraan poliittisen päätöksenteon asialistaan.
Lähtökohta on, että eduskunnan hyväksyttyä kansalaisaloitteen, valmisteluun ryhdytään siitä riippumatta, onko asia hallitusohjelmassa tai onko hallituksen sisällä asiasta eriäviä mielipiteitä. Mikäli näin ei tehdä, sivuutetaan kansalaisaloitteen allekirjoittajien ja eduskunnan enemmistön kanta.
Hallitusohjelma ja hallituspuolueiden puuttuva konsensus ovat oikeuskanslerin mukaan valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisia perusteluja sille, ettei aloitteen vuoksi ryhdyttäisi toimeen.
Vaikka oikeusministeriössä on nyt käynnistetty lainvalmisteluhanke eduskunnan hyväksymän kansalaisaloitteen johdosta, on Lohikoski tyytyväinen etenkin kansanedustajien lakialoitteesta, johon on kerätty nimiä kuuden eri puolueen kansanedustajien voimin.
– Kun eduskunnan tahto ei näytä nykyisen hallituksen vahtivuorolla toteutuvan, on ylimmän valtioelimen syytä ottaa ohjat omiin käsiin. Eheytys on julmaa ja vahingollista henkistä väkivaltaa, jota ei saa painaa villaisella ja jolle ei tule olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa, Lohikoski sanoo.






