Velkajarrusta on tulossa myös palkkajarru, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle. Lehtonen haluaa nostaa julkiseen keskusteluun eduskuntapuolueiden hyväksymästä velkajarruesityksestä sen vaikutuksen työelämään. Eduskuntapuolueista ainoastaan vasemmistoliitto jäi esityksen ulkopuolella. Velkajarruksi ristityn esityksen pitäisi hillitä Suomen julkista velkaantumista.
Lehtonen perustelee palkajarru-kommenttiaan sillä, että Suomessa on käytössä vientimalli. Siinä vientialat sopivat palkankorotuksille katon, jota muut eivät voi ylittää. Lehtonen ja Teollisuusliitto ovat kritisoineet mallia jo pitkään.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seuraavissa neuvotteluissa ei enää puhuta Suomen kilpailukyvystä, toimialojen maksukyvystä tai markkinatilanteesta, vaan siitä, miten sopimukset vaikuttavat velkajarruun ja miten sitä tulisi säätää, jotta sopimukset ylipäätään onnistuvat.
”On parempi sanoa asiat suoraan ennen kuin ne tulevat kenellekään yllätyksenä.”
– Yksityisen sektorin palkankorotukset eivät enää perustuisi alan maksukykyyn, vaan siihen, mitä julkisella sektorilla voidaan maksaa velkajarrun rajoissa. Tämä tarkoittaisi, että työntekijöiden palkat nousisivat jatkossa hitaammin kuin olisi sekä perusteltua että taloudellisesti mahdollista.
Lehtonen painottaa, että huoli Suomen taloudesta ja velkaantumisesta on yhteinen. Hän myös uskoo, että velkajarrulla on sinänsä tavoiteltu hyvää.
– Sitä en kiistä.
Nyt hallitus ei vain ole kyennyt päättämään, haluaako se vientivetoista työmarkkinamallia ja velkajarrua. Molempia ei Lehtosen mukaan voi saada.
– Velkajarru johtaa siihen, että yksityisen sektorin palkkakehitys pysähtyy, ja sovittelijan on sitouduttava siihen – mikä käytännössä estää yleisen palkkakehityksen. Näin velkajarrusta tulee palkkajarru.
– Jos velkajarru otetaan käyttöön, pitäisi samanaikaisesti luopua vientivetoisesta työmarkkinamallista. Nämä kaksi eivät sovi yhteen.
Aikaa on – vähän
Teollisuusliiton nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vielä pari vuotta. Aikaa neuvotella uudesta palkkamallista siis on, mutta sitä on vähän.
– Jos kysytään, kumpi on helpompi purkaa – velkajarru vai vientivetoinen työmarkkinamalli – niin sanoisin, että vientivetoinen malli voidaan “kätellä ulos” vaikka huomenna. Ei siihen tarvita pitkää prosessia, Lehtonen sanoo.
Sopiva paikkakin olisi tarjolla. Valtakunnansovittelijan toimisto on vuosikymmenten ajan sijainnut Helsingissä Bulevardilla. Osana valtiohallinnon säästöjä toimisto muuttaa muualle, ja perjantaina on vuorossa viimeinen tapaaminen legendaarisessa paikassa.
– Itse asiassa, kun Bulevardilla järjestetään perjantaina Muistojen bulevardi -tapahtuma, voisi siinä samalla kätellä hyvästit tälle mallillekin.
Lehtonen vakavoituu jälleen. Hän painottaa, ettei kyse ole uhkailusta.
– Tämä ei ole uhkaus, vaan tosiasioiden toteamista hyvissä ajoin. On parempi sanoa asiat suoraan ennen kuin ne tulevat kenellekään yllätyksenä. Nyt meillä on vielä aikaa – aikaa muuttaa tämä toiseen suuntaan, rakentaa järkevämpi malli ja parantaa keskusteluilmapiiriä. Se olisi kaikkien etu.
Huolestuttava tila
Lehtosta huolestuttaa myös politiikan yleinen tila. Hän kummeksuu eduskunnan kyselytunteja, joiden hän kuvaa muodostuneen hallituksen kyselytunneiksi oppositiolle.
– Kun niitä nykyään seuraa, tosiasiassa hallitus tekee kysymyksiä oppositiolle ja pyytää ratkaisemaan asioita, joiden pitäisi olla hallituksella hanskassa.
Hallitus on epäonnistumassa täysin työllisyystavoitteessaan, ja velkaantumistahti on entisestään kiihtynyt.
– Hallitus pitää itsepintaisesti kiinni luvuistaan. Pääministeri Petteri Orpo hokee edelleen niitä, eikä ymmärrä ollenkaan, että hänen ohjaamansa laiva on menossa ihan väärään suuntaan.
Lehtonen on haukkunut hallituksen työmarkkinamuutokset monta kertaa. Hän kehottaa miettimään asiaa vielä tuoreimman jäänmurtajatilauksen kautta.
– Jos ajattelemme esimerkiksi jäänmurtajatilauksia, tuskin niitä tehdään Suomeen siksi, että työttömyysturvaa on heikennetty, irtisanomissuojaa purettu tai lakko-oikeutta kavennettu. Ne tilataan siksi, että meillä on osaamista. Tämä on syytä muistaa.
Samalla Lehtonen muistuttaa realismista.
– On hyvä muistaa, ettei tilauksia ole vielä edes sisällä. Lisäksi tiedämme jo nyt, että noin 70 prosenttia työstä tehdään ulkomailla, ulkomaisten yritysten verkostoissa. Ne eivät jätä Suomeen ensimmäistäkään veroeuroa.
Lehtonen nosti viime vuoden elokuussa esiin Turun telakalla rehottavan harmaan talouden ja työntekijöiden riistämisen. Tämän vuoden syyskuussa STT paljasti, miten telakalla toiminut alihankkija oli riistänyt ukrainalaisia työntekijöitä.
Lehtonen toivookin, että pääministeri tutustuisi Teollisuusliiton hänelle ja 199 muulle kansanedustajalle lahjoittamaan kirjaan. Harmaasta taloudesta ja työntekijöiden riistosta kertovan Pitkä vuoro -kirjan on kirjoittanut Helsingin Sanomain toimittaja Paavo Teittinen.
– Juuri se olisi kirja, jota Orpon kannattaisi lukea – ymmärtääkseen, kuinka paljon verotuloja Suomi menettää ja millaista työntekijöiden arki on.
uutiskirje 
