Suomessa moni asia on jäänyt huonolle hoidolle tai täysin hoitamatta. Suurimmat puutteet ovat ruuan- ja energiantuotannossa. Ruuan saamme pelto- ja eläintuotteina. Pystyisimme tuottamaan kaiken tarvitsemamme ruuan kotimaassa. Kotimaisen ruuan osuus on vain 70 prosenttia käyttämästämme ruuasta ja ulkomaisen 30 prosenttia. Kun Venäjän kauppa tuli kansainväliseen sääntelyyn, on meillä ollut vaikeuksia ylijäämäruuan sijoittelussa, koska sen tuotantokustannuksista muodostuu suurempi hinta kuin ulkomailta tarjolla olevalla ruualla on. Tähän asiaan ei pystytä puuttumaan nykyisellä lainsäädännöllä. Tehtävä jää ravintoloille ja muille valmisruuan tuottajille. Monet niistä ilmoittavatkin käyttävänsä vain kotimaisia raaka-aineita. Sen sijaan politiikkaa tarvitaan silloin, kun viljelijälle varmistetaan riittävä toimeentulo ruuantuottajana. Tässä asiassa meillä on parantamisen varaa ja töitä poliitikoille.
Suomessa ja pohjoisilla alueilla tuotetulla ruualla on yhteinen ominaisuus, puhtaus. Talvi ja pakkaset tappavat pelloista taudinaiheuttajat, joten tuotettu ruokakin on puhdasta. Tätä varmuutta ei ole lämpimillä alueilla tuotetulla ruualla, ja tämänkin vuoksi tuontiruokaa on vältettävä. Kotimaisen ruoan suosimisesta tarvitaan lakiin pykälä. Tässä jälleen töitä lainvalmistelijoille ja poliitikoille.
Jos on korjaamista ruuantuotantoa koskevissa laeissa, niin energiantuotanto rämpii täysin kurassa. Siitä löytyy hätkähdyttäviä tutkimustuloksia ja asiantuntijaselostuksia. Tuontienergian osuus on Suomessa 70 prosenttia, ja mukana on öljyä, hiiltä, sähköä ja maakaasua. Fossiilienergian maahantuojilla on vahva poliittinen ote toiminnassaan, ja fossiileilla on korkein kansallinen tuki. Energian ostoon menee Suomessa rahaa sama määrä kuin saadaan metsäteollisuuden tuotteiden myynnillä.
Ulkomainen energia voidaan korvata kokonaan kotimaisella uusiutuvalla energialla. Suomen peltoala on 2,3 miljoonaa hehtaaria, ja siitä on varattu energiakasveille 500 000 hehtaaria. Biokaasun ja muun peltoenergian tuotanto ja käyttö on Suomessa vähäistä. Sillä voisi korvata tuontienergian, ja sitä riittäisi myyntiinkin.
Puu on Suomessa eniten käytetty energianlähde. Poltettuna se on paha ilmansaastuttaja, joten sen kaasutusmenetelmä, pyrolyysi, olisi saatava käyttöön. Sillä saadaan puusta kolmannes enemmän energiaa kuin suoraan poltettaessa, eikä kaasun palaminen saastuta ilmaa. Puun pyrolyysista on olemassa kotimainen keksintö, mutta senkin käyttöönotto on hidasta.
Energia-alalta on toki hyvääkin sanottavaa. Maalämmön käyttö lisääntyy, ja samalla öljyn käyttö vähenee. Mekin tilasimme varhain keväällä maalämmön rakentajat. He ehtivät meille vasta myöhäissyksyllä, ja kertoivat, että rakentamistilauksia oli heillä vielä toista sataa, joukossa sekä omakotitaloja että kerrostaloja. Meillä tarvittiin lämpöputkea 200 metriä, ja tauotonta aikaa työhön meni vajaa vuorokausi.
Maalämmön käyttöönotossa loppui öljyn osto – ostettavaksi jää vain pieni määrä sähköä, jota tarvitaan lämmön nostamiseen 200 metrin syvyydestä.
Energiantuotannon järkeistäminen on politiikan ja lainlaadinnan tärkeä tehtävä. Nykyinen energian osto syö kansallisvarallisuuttamme enemmän kuin mikään muu tuotannonala. Hyvinvointiyhteiskunnan kuva on täysin valheellinen, ja asia selkenee meille vasta sitten, kun joudumme maksamaan suuret velkakertymät.
Erkki Raudaskoski
Rovaniemi
uutiskirje 
