Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan, opetusministeri Jussi Saramon mukaan koronakriisin jälkeen poliitikoilla on oltava viisautta vauhdittaa talouden ja työllisyyden toipuminen käyntiin. Muussa tapauksessa uhkana on kestävyysvajeen paheneminen, hidas talouskasvu ja kasautuva osaamisvelka.
Saramo linjasi vasemmistoliiton kantojavajaan kolmen viikon kuluttua pidettävään kehysriiheen tänään lauantaina.
Kehysriihen kokonaisratkaisun on hänen mukaansa tuettava nopeaa toipumista kriisistä. Hallitus on asettanut tavoitteeksi Suomen velkasuhteen vakiintumisen vuoteen 2030-mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on keskeistä, ettei orastavalta kasvulta leikata edellytyksiä liian varhaisilla sopeutustoimilla.
– Suomi on selvinnyt koronakriisistä tähän asti montaa muuta maata paremmin ja velkaantumisen osalta suhteellinen asemamme näyttää jopa paranevan kriisin seurauksena. Tässä tilanteessa suurin mörkö talouden pitkän ajan kestävyydelle ovat leikkaukset ja liian aikainen sopeutus, eivät harkitut investoinnit toipumisen vauhdittajana, Saramo sanoo.
Ministeri huomauttaa, että Suomi on aiemmin toipunut talouskriiseistä monia verrokkimaita hitaammin. Viisaalla taloudenpidolla kriisin pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan pienentää merkittävästi.
– Koronakriisi voi jäädä vaikutuksiltaan väliaikaiseksi talouden shokiksi, mutta se edellyttää, että taloudenpidossa ei tehdä hätäileviä, lyhytnäköisiä virheitä. Kasvun edellytyksiä ei saa tuhota hätäilevillä sopeutustoimilla. Kriisin jälkeen poliitikoilla on oltava viisautta ja malttia vauhdittaa talouden ja työllisyyden toipuminen käyntiin, jotta onnistumme välttämään finanssikriisin jälkeen koetut hukatun kasvun vuodet.
Vasemmistoliitto esittää lasten ja nuorten pakettia
Saramon mukaan kehysriihen keskeinen linjanveto liittyy siihen, päästetäänkö koronakriisin aiheuttamaa oppimis- ja hyvinvointivelkaa kasaantumaan. Vasemmistoliitto esittää riihessä mittavaa lasten ja nuorten pakettia kriisin vaikutusten tasoittamiseksi.
Saramon mukaan tulevina vuosina oppimisvajeen paikaamiseen tullaan tarvitsemaan vuositasolla noin kahden sadan miljoonan euron panostukset. Niiden avulla kouluissa voidaan järjestää täydentävää opetusta, vahvistaa lasten ja nuorten tukea sekä varmistaa, että koronaviruksen jäljet suomalaisessa yhteiskunnassa jäävät niin pieniksi kuin mahdollista.
Saramo korostaa, että oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen myös kriisin jälkeen on keskeistä Suomen talouden pitkän ajan kestävyydelle.
– Täällä jopa kahdeksan kymmenestä syntyvästä työpaikasta edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Mikäli kokonaisten ikäluokkien valmius edetä opinnoissaan ja työllistyä jäisi pysyvästi matalammalle tasolle, vaikutukset Suomen pitkän aikavälin talouskehitykselle olisivat valtavat, Saramo sanoo.
uutiskirje 
