KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Germaani-Barbara Itävallan äärioikeiston presidenttiehdokkaana

Presidenttiehdokas Barbara Rosenkranz on germaanisia perinteitä arvostava Itävallan äärioikeiston ikoni.

Presidenttiehdokas Barbara Rosenkranz on germaanisia perinteitä arvostava Itävallan äärioikeiston ikoni. Kuva: Christian Jansky

Itävallan äärioikeiston presidenttiehdokas Barbara Rosenkranz kompastelee julkisuudessa suhtautumisessaan natsismiin ja juutalaisten joukkotuhoon keskitysleireillä.

Jorma Hentilä
19.3.2010 10.20
ILMOITUS
ILMOITUS

Itävallan ”ensimmäisen tasavallan” natsimenneisyys ja suhtautuminen siihen on jälleen kerran keskeisenä aiheena maan tiedotusvälineissä. Huhtikuun lopun presidentinvaalien toinen pääehdokas, äärioikeistolaisen vapauspuolueen (FPÖ) Barbara Rosenkranz, 51, aiheutti epämääräisillä ja monimielisillä lausunnoillaan protestien aallon.

Rosenkranz sanoi maaliskuun alussa pitävänsä ”kieltolakia” (Verbotsgesetz) vapaata mielipiteenilmaisua rajoittavana. Mainittu laki kieltää rangaistuksen uhalla natsimielisten järjestöjen perustamisen ja natsi-ideologian levittämisen samoin kuin natsien hirmutekojen – kuten juutalaisten joukkotuhon ja kaasukammioiden olemassaolon – kiistämisen.

Toimittajan kysymykseen, epäileekö Rosenkranz kaasukammioiden olemassaoloa, tämä vastasi omaavansa sen tiedon, joka on ”itävaltalaisella, joka on käynyt koulun vuosien 1964 ja 1976 välillä”.

Rosenkranzilta ”valaehtoinen selvitys”

Kyetäkseen edes kohtuullisesti kilpailemaan sosiaalidemokraattien ehdokkaan, istuvan presidentin Heinz Fischerin, 71, kanssa Rosenkranzin on saatava taakseen porvarillisen kansanpuolueen (ÖVP) äänestäjiä. ÖVP ei nimittäin ole asettanut omaa presidenttiehdokasta. Lausunnoillaan hän kuitenkin karkotti heitä.

Ei kulunut edes viikkoa, kun Rosenkranz jo pyörsi puheitaan ja julkaisi ”valaehtoisen selvityksen”. Siinä hän syyttää mediaa lausuntojensa vääristelystä. ”Kieltolakia” hän vakuuttaa pitävänsä symbolina rajanvedolle kansallissosialismiin ja sanoo, ettei ole koskaan asettanut lakia kyseenalaiseksi. Hän ilmoittaa tuomitsevansa natsien hirmuteot ja sanoutuvansa irti natsi-ideologiasta.

Kansanpuolueen puheenjohtaja, hallituksen varakansleri Josef Pröll katsoo, ettei Rosenkranz ole kelvollinen presidentiksi, mutta ei halua antaa puolueensa kannattajille mitään suosituksia. Hän pitää ”naurettavana” irtisanoutumista natsidiktatuurista valaehtoisella selvityksellä, koska irtisanoutumisen pitäisi demokratiassa olla selviö.

Kova linja, lempeä ääni

Barbara Rosenkranz on Itävallan äärioikeiston ikoni: kymmenen lapsen äiti, arkkikonservatiivi perhepolitiikassa, piinkova maahanmuuttajia kohtaan, germaanisia perinteitä arvostava. Lapsilla on germaaniset etunimet. Ulkoinen esiintyminen on kontrolloitua, usein korostetun lempeää.

Feminismi on Rosenkranzin mielestä tehnyt vakavan virheen asettaessaan naisten oikeudet ja lasten oikeudet toisiaan vastaan. Hän edustaa konservatiivista naiskuvaa, mutta toimii itse toisin. Reilut 15 vuotta hän on ollut mukana politiikassa, ja hänen aviomiehensä Horst Jakob Rosenkranz, 67, on kantanut päävastuun kodista.

Viikkolehti Profil julkaisi raportin presidenttiehdokkaan ja hänen aviomiehensä yhteyksistä uusnatseihin ja eurooppalaiseen äärioikeistoon. Niinpä Horst Jakob tuki vuoden 1980 presidentinvaalissa uusnatsipuolueen (NPD) johtajan Norbert Burgerin ehdokkuutta ja oli mukana puolueen toiminnassa, kunnes puolue kiellettiin.

Aviomies Rosenkranz on kaksi vuosikymmentä julkaissut aikakauslehteä Fakten, jonka taustayhteisön hallituksessa istuu turvallisuuspoliisille tuttuja äärioikeistolaisia.

Presidenttiehdokas itse on tullut tunnetuksi mitä erilaisimpien äärioikeistolaisten tapahtumien – myös laajempien eurooppalaisten – emäntänä ja puhujana. Puolueessaan FPÖ:ssä hän on oikealla laidalla ja on innokkaasti osallistunut puolueen ”puhdistamiseen” liian vapaamielisistä johtohenkilöistä.

Tuomio arkkipiispalta

Presidentinvaalissa 25. huhtikuuta on Fischerin ja Rosenkranzin lisäksi mahdollisesti pari muuta ehdokasta, jos he ehtivät muutaman päivän sisällä saada kokoon 6 000 kannattajan allekirjoitukset.

Fischer on tällä hetkellä Itävallan suosituin poliitikko. Tuoreimmassa tutkimuksessa vastaajia pyydettiin kertomaan, luottavatko he vai eivät luota nimeltä mainittuihin poliitikkoihin. Fischer sai tuloksen plus 58 prosenttia, Rosenkranz miinus 48 prosenttia.

Wienin katolinen arkkipiispa, kardinaali Christoph Schönborn vahvisti epäluottamusta Rosenkranzia kohtaan sanoessaan, ettei korkeaan virkaan pyrkivä henkilö voi asettaa kysymyksen alaiseksi natsismin kieltävää lakia tai juutalaisten joukkotuhoa. Hänelle Rosenkranz ei ole kelvollinen presidenttiehdokkaaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Talvisaappaita myytiin poistohintaan kauppakeskuksessa Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa huhtikuun lopulla.

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Uusimmat

Osamu Dazai vuonna 1948.

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

Adam Marhiev tuli puoliajalla vaihdosta sisään. Kuva syksyltä 2024 Suomen ja Montenegron välisestä karsintaottelusta.

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

Timo Furuholm.

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

Koskela sote-politiikasta: Hallitus lapioi rahaa yksityisille terveysjäteille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
03

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Rajaton kulttuuri tuottaa rajattomia ihmisiä, mutta monet rajat ovat olemassa hyvästä syystä

18.06.2025

Saako teollisuus tahtonsa läpi? Ministeriin vedotaan kastraatiokiellon pitämiseksi

18.06.2025

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

17.06.2025

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

17.06.2025

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

17.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

17.06.2025

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään