KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Reportaasi: Veitsiluodon paperitehtaan lopetus koettelee jokaista kaupunkilaista – osansa sai myös Kemin satama Oy

Kemin kaupunginjohtajan mukaan paperitehtaan irtisanomiset koskettavat kerrannaisvaikutuksineen vähintään tuhatta työpaikkaa. Paperiteollisuuden hiipumiseen on vaikuttanut digitalisaatio, mutta myös koronavirus.

Kemin kaupunginjohtajan mukaan paperitehtaan irtisanomiset koskettavat kerrannaisvaikutuksineen vähintään tuhatta työpaikkaa. Paperiteollisuuden hiipumiseen on vaikuttanut digitalisaatio, mutta myös koronavirus. Kuva: Sampsa Hannonen

Stora Enso irtisanoo Veitsiluodon tehtaalta noin 670 omaa työntekijää. Se on iso kolhu yksilölle, mutta myös Kemin kaupungille. Irtisanomisten vaikutukset ovat mittavat.

Sampsa Hannonen
1.5.2021 7.00

Sen sijaan Kemin satama ei sano työntekijöitään irti, vaikka tulevista vuosista ennustetaan vaikeita.

Stora Enso ilmoitti 20.4. lopettavansa paperituotannon Veitsiluodossa, ja ajavansa tehtaan alas tämän vuoden puolella. Kyseessä on tiettävästi Suomen mittavin metsäteollisuuden sulku.

Tehtaan kulunvalvonnan edessä odottaa mies, jolla on tuima katse. Selkä on suora, ikävistä viime päivistä huolimatta.

– Sanotaanko näin, että mieli on samanlainen kun kelikin. Aurinko ei paista nyt, eikä ehkä huomennakaan, mutta tiedän senkin päivän vielä koittavan, toteaa Efora Oy:n pääluottamusmies Jukka Ruotsalainen.

Ruotsalainen harmittelee, että paperiteollisuudesta on tullut hänen näkemyksensä mukaan valtataistelun kenttä, jossa kaikki on ulkoistettu, ja päätöksiä tehdään Suomen rajojen ulkopuolella.

Ruotsalainen harmittelee, että paperiteollisuudesta on tullut hänen näkemyksensä mukaan valtataistelun kenttä, jossa kaikki on ulkoistettu, ja päätöksiä tehdään Suomen rajojen ulkopuolella. Kuva: Sampsa Hannonen

Ruotsalainen on luottavainen tulevaisuuteen, mutta ei oman työpaikkansa säilymiseen. Efora Oy on Stora Enson omistama kunnossapitoyhtiö. Yhtiössä työskentelee 140 työntekijää.

– En usko, että minulle olisi töitä jatkossa. Meidän tehtävä on huoltaa, mutta eihän täällä ole mitään huollettavaa, kun tehdas ajetaan alas.

Omilla jaloillaan jämerästi seisova Ruotsalainen ei ole huolissaan tulevaisuudestaan. Ajatukset ovat kollegoissa ja työyhteisössä.

– Tuntuu, että osa on vajonnut synkkiin vesiin, minkä ymmärrän hyvin. Mietityttää, kuinka Kemi saa työllistettyä keski-ikäisiä, ehkä perussairaita, ja koko ikänsä tehtaalle työskennelleitä henkilöitä.

Ruotsalaisen kuvailema kokonaisuus on kieltämättä vaikea yhtälö. Erityisen vaikea se on silloin, jos Kemiin ei suuntaudu uutta teollisuutta, eikä pitkään tehtaalla olleita paperityöläisiä voida työllistää kaupungin sisällä.

Tehtaan lopettamispäätös vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla

Takatalvi on saapunut Kemin satamaan, ja kylmältä viimalta pääsee pakoon ainoastaan sisätiloihin. Isot konttikurottajat on parkkeerattu satamaan johtavan väylän varrelle.

– Hyvää huomenta. Saako tulla peremmälle, huikkaa nyttemmin Kemin satama Oy:ltä eläköitynyt satama- ja toimitusjohtaja Reijo Viitala.

Viitala astuu sisään entiseen työpaikkaansa. Tuttu mies saa konttorissa lämpimän vastaanoton.

Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaaksi lähtenyt Viitala toivoo, että Veitsiluodon saaressa jatkuisi laajamittainen teollisuuden harjoittaminen.

Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaaksi lähtenyt Viitala toivoo, että Veitsiluodon saaressa jatkuisi laajamittainen teollisuuden harjoittaminen. Kuva: Sampsa Hannonen

Pitkänhuiskea ja lempeä-ääninen Viitala on huolissaan Kemin tulevaisuudesta. Tehtaan lopetus oli hänelle shokki.

– Joku sanoi alueradiossa, että ihan kuin lähiomainen olisi kuollut. Siltä se tuntui. Ei sitä meinannut ensin uskoa todeksi. On sanomattakin selvää, että Kemi on tällä hetkellä kriisikunta.

Viitalalla on selkeä näkemys paperiteollisuuden vaikutuksista kaupunkiin, kun verotulot laskevat merkittävästi. Hän arvelee, että osansa tästä saa liikunta- ja kulttuuripalvelut..

– Tehtaan lopettaminen voi esimerkiksi heijastella siten, että Kemiin ei välttämättä saada uutta teatteri- ja kulttuuritaloa tai vanhoja liikuntapaikkoja ei voida kunnostaa. Rahat joudutaan todennäköisesti ohjaamaan muualle. Ensimmäisinä kärsijöinä ovat kuitenkin irtisanotut ja heidän perheensä.

Kulttuuriala on kokenut kovia koronasulkujen vuoksi. Viitala arvelee, että tehtaan lopettaminen vaikuttaa Kemin kulttuurikenttään tulevaisuudessa.

Kulttuuriala on kokenut kovia koronasulkujen vuoksi. Viitala arvelee, että tehtaan lopettaminen vaikuttaa Kemin kulttuurikenttään tulevaisuudessa. Kuva: Sampsa Hannonen

Velka asukasta kohden tulee Viitalan näkemyksen mukaan nousemaan. Välillisiä vaikutuksia on kuitenkin mahdotonta arvioida tarkkaan.

Satama ei tukeudu irtisanomisiin, mutta lompakon nyörit kiristetään äärimmilleen

Yhtäkkiä sisään paukkaa tilanteeseen nähden iloinen mies. Vanhaan talonmiehen asuntoon, joka toimii nykyisin neuvottelutilana, astuu nykyinen satamajohtaja Markku Rautio.

Heti sisään tullessaan hän lataa: ”positiivisuus on ainut tie ulos kriisistä”.

Myönteisyys alkaa jo tarttua, vaikka se kuulostaakin tarkoin harjoitellulta mantralta, selviytymiskeinolta, joka tulee suoraan selkäytimestä. Toisaalta se tuntuu toimivan. Huoneeseen leviää myönteinen tunnelma.

Kemin satamajohtaja Markku Rautio toteaa, että edessä on säästövuodet. Jokainen sopimus tullaan kilpailuttamaan, mutta työntekijöitä ei hänen mukaansa irtisanota.

Kemin satamajohtaja Markku Rautio toteaa, että edessä on säästövuodet. Jokainen sopimus tullaan kilpailuttamaan, mutta työntekijöitä ei hänen mukaansa irtisanota. Kuva: Sampsa Hannonen

Rautio kertoo sekoittaneensa haastatteluajankohdan, ja pahoittelee tilannetta. Viime päivät ovat olleet työntäyteiset.

– Olen laskenut koko loppuviikon sataman menoja ja kuluja, ja suhteuttanut niitä Veitsiluodon tehtaan lopettamiseen. Näyttää siltä, että tehtaan lopettaminen aiheuttaa miljoonan euron vajeen.

Sataman liikevaihto on vuodessa noin viisi miljoonaa, joten viidesosan alenema on tuntuva. Rautio ei kuitenkaan vaikuta hätääntyneeltä. Hän selittää tilannetta seuraavan kahden vuoden notkahduksella, joka tullaan kuromaan kiinni biosellutehtaan valmistuessa.

Vuoden 2020 aikana Kemin satamassa asioi reilu pari sataa laivaa. Tuulivoimaenergian suosio työllistää nykyisin satamaa yhä enemmän.

Vuoden 2020 aikana Kemin satamassa asioi reilu pari sataa laivaa. Tuulivoimaenergian suosio työllistää nykyisin satamaa yhä enemmän. Kuva: Sampsa Hannonen

Metsä group rakentaa uutta biotuotetehdasta Kemiin. Sen on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2023 aikana. Tämä lisää sataman käyttöä.

– Seuraavat kaksi vuotta on tiukkaa. Jokainen euro tullaan laskemaan. Olen lähettänyt kuitenkin henkilöstölle ja yhtiön hallitukselle viestin, jossa ilmoitan, että irtisanomisiin ei tarvitse tukeutua.

Satama on investoinut paperiteollisuuden sanelemana

Lähdemme kiertämään Viitalan kanssa satama-aluetta tämän harmaalla henkilöautolla. Pyyhkijät heiluvat puolelta toiselle.

Ajamme hallin ohi, joka on rakennettu Viitalan aikana. Halli on hehtaarin suuruinen. Takana seisoo satoja metrejä pitkä lastausramppi. Se toimii maamerkkinä Veitsiluodon tehdasta varten tehdyistä investoinneista.

Kemin satama on investoinut rajusti vuosituhannen alussa Stora Enson logistiikkajärjestelmää varten. Nyt investoinnit uhkaavat valua hukkaan.

Kemin satama on investoinut rajusti vuosituhannen alussa Stora Enson logistiikkajärjestelmää varten. Nyt investoinnit uhkaavat valua hukkaan. Kuva: Sampsa Hannonen

Ilmassa roikkuvan rampin tarkoitus on kiinnittyä laivan rakenteisiin, ja niellä tonneittain teollisuusmateriaaleja. Sillan tieosuus kiemurtelee pitkälle satamaan, kohti sisämaata.

Laivaan liitettävä ramppi uhkaa kuitenkin jäädä käyttämättömäksi. Kemin satama on investoinut vuosina 2003-2006 Stora Enson tehdasta varten noin kahdeksantoista miljoonaa euroa, jotta uusi logistinen kokonaisratkaisu oltaisiin voitu ottaa satamassa käyttöön.

– Kyse on Stora Enson SECU -nimeä kantavista konteista. Se on kooltaan isompi kuin normaali rahtikontti. Tätä varten rakennettiin kokonaan uusi laituri, mutta myös ramppi ja halli. Nämä rakennettiin vuosina 2003 ja 2004.

Veitsiluodon tehtaan lopettaminen uhkaa jättää sataman SECU-järjestelmää varten rakennetun kokonaisuuden käyttökelvottomaksi. Lyhenne tulee sanoista Stora Enso Cargo Unit.

Viitalan mielestä Kemillä on mahdollisuudet olla jatkossakin vankka teollisuuskaupunki. Esimerkiksi kestävän puurakentamisen muodossa.

Viitalan mielestä Kemillä on mahdollisuudet olla jatkossakin vankka teollisuuskaupunki. Esimerkiksi kestävän puurakentamisen muodossa. Kuva: Sampsa Hannonen

Ulkoilma satamassa täyttyy suurista, poikittaissuunnassa lentävistä räntähiutaleista. Myrsky tuntuu yltyvän.

– Oletkos ennen nähnyt tuollaista, sanoo Viitala, ja osoittaa isoa nosturia satama-altaan toisella puolella.

Kone nostaa tuhansia kiloja painavan rautamöykyn kymmeniin metreihin, ja laskee sen vapaapudotuksena maahan. Nosturin tehtävä on tiivistää uutta laituria.

Kokonainen infrastruktuuri on 43 miljoonan suuruinen hanke. Tämä varmistui, kun Kemi sai Metsä groupin biotuotetehtaan.

Valmis laituri on noin neljäsataa metriä pitkä. Pohjaa ruopataan pitkältä matkalta. Tuloväylän ja satama-altaan syvyydeksi tulee kaksitoista metriä.

Kemin satama on muuntautunut ja kasvanut vuosien varrella, kun teolliset tarpeet ovat niin vaatineet. Se on lähes välttämätöntä, jos toimintaa halutaan jatkaa.

Työntekijät kuulivat työpaikkansa menettämisestä uutisista

Räntämyrskyn sekaan tupruttaa savua Veitsiluodon tehtaan piipuista. Paperikoneet pyörivät, mutta eivät kauaa.

Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen kuvaili Helsingin Sanomissa, että tehtaan sulkeminen oli yllätys. Tehtaalla oli hänen mukaansa ”positiivinen vire”.

Punaiseen kypärään ja huomiovaatteisiin sonnustautunut Jukka Ruotsalainen on nähnyt negatiivisen kehityksen jo muutaman vuoden ajan. Paperiteollisuuden kriisistä on myös keskusteltu paljon mediassa.

– On ollut tunnelma, että koko ajan säästetään jostain, ja tietynlainen odotus tästä uutisesta on ollut ilmoilla. Jouduimme korjaamaan jatkuvasti. Sellaista alasajon aikaa.

Kemin keskustassa toimiva kirpputori- ja kahvilayrittäjä kertoo kuulleensa samankaltaisia tunnelmia lähipiiriinsä kuuluvilta tehtaan työntekijöiltä: uuteen ei olla investoitu, vaan korjaillaan yhä uudelleen vanhaa, joka taas hajoaa vuosi vuodelta enemmän.

Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut valmistelut Kemin tukemiseksi rakennemuutoksessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut valmistelut Kemin tukemiseksi rakennemuutoksessa. Kuva: Sampsa Hannonen

Kaikesta huolimatta Veitsiluodon lakkautuspäätös tuli Ruotsalaiselle täytenä yllätyksenä. Pääluottamusmiehen asemasta huolimatta hän ei kuullut tehtaan kohtalosta työnantajalta itseltään.

Seitsemäntoista vuoden työura uhkaa loppua yhteen Whatsapp -viestiin, johon oli linkattu Helsingin Sanomien uutinen tehtaan lopettamisesta.

– Harmi, että tämä meni nyt näin. Jostain oli uutinen päässyt vuotamaan. Suoraselkäinen ilmoitus ennen mediaa olisi ollut luottamuksellinen teko.

Kurjuuteen ei sovi kuitenkaan jäädä vellomaan. Ainakaan liiaksi.

Ruotsalainen kuvailee vastoinkäymisiä eräänlaiseksi päänsisäiseksi väännöksi. Ehkä positiivisuus todella on synkkyyden vastavoima.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään