Juuri nyt vasemmistoliiton kainuulainen kansanedustaja Merja Kyllönen on turhautunut keskusteluun eduskunnassa.
– Tunnelmat ovat viime viikkoina heiluneet laidasta laitaan; turhautumista, pettymistä eduskuntatalon keskustelun tasoon ja sisältöön, hän sanoo.
– Toki vapaassa demokratiassa saa puhua ja ääntä tänne mahtuu, mutta joskus oli vielä jotain pelisääntöjä ja arvokkuuttakin.
”Eniten ovat korvenneet puheet itsenäisyyden menettämisestä”.
Kyllönen on nyt ymmärtänyt erityisesti sen, että tässä ajassa ei enää ratkaise se, puhutaanko asiasta ja asiallisin argumentein.
– Nyt tuntuu mentävän siihen suuntaan, jossa suurin huuto kuuluu. Silläkään ei tunnu olevan suurta merkitystä, ovatko puhutut asiat totta tai miten kaikki vaikuttaa lopulta Suomeen tai Eurooppaan ja meihin eurooppalaisina.
Mikä ärsyttää eniten?
Kyllöstä ärsyttää, että väitetään Suomen pärjäävän hyvin yksinään. Sitä kuultiin erityisesti keskustelussa EU:n elvytyspaketista.
– Hassua, että 5,5-miljoonainen kansa, jonka maa on vieläpä vientivetoinen, jonka kansantuote ja menestyminen syntyy viennistä, uskoo pärjäävänsä ilman ketään tai mitään, hän ihmettelee.
– Eniten ovat korvenneet puheet itsenäisyyden menettämisestä ja vetoaminen esimerkiksi talvisotaan. Maailmassa eletään ja pärjätään rakentaen ja yhteistyöhön kyeten, ei toisia demonisoiden ja itseään gloriaan nostaen. Jokaisella on omat ongelmansa, virheitä on tehty ja on paljon korjattavaa, mutta tuuleen huutamalla mikään ei tapahdu.
Hän toteaa eduskunnan lisäksi saman näkyvän sosiaalisessa mediassa ja journalismissakin..
– Klikkijulkaisut uppoavat, olivat puhutut asiat sitten totta tai ei. Kriittinen ajattelu ja oma pohdinta tuntuu olevan katoavaa kansanperinnettä. Ja vaikka kuinka monta kertaa hyvänsä virheelliset tiedot olisi kumottu ihan todisteiden keralla, niin sama nauha pyörii levylautasella, hän sanoo.
– Oikeistopopulismi myy ja porskuttaa ja ei ketään ole kiinnostanut, että esimerkiksi Britanniassa näiden löysien puheiden hinta oli kansalle Brexitin myötä 47 vuoden jäsenmaksut, joita vastaava summa katosi yhdessä vuodessa EU-eron myötä.
90-luvun virheet vältettävä
Mikä asia on viime aikoina työllistänyt Sinua eniten?
– Valtiovarainvaliokunta. Siellä ehdottomasti eniten työaikaa viime aikoina vienyt kokonaisuus on hallituksen esitys Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä eli elvytysrahastosta. Sitten esillä on ollut muiden muassa selonteot julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025 ja valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032 .
– Tärkeä on ollut myös esitys toiseksi lisätalousarvioksi, jossa on mukana tapahtuma-alan ja kulttuurin tukeminen.
– Lisäksi esillä on ollut EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. EU-vaikuttamistyötä tehdään koko ajan myös maatalouspolitiikan saralla, vaikka viime aikojen keskustelusta saisi vaikutelman, että mitään ei tehdä, eikä Suomi voi vaikuttaa mihinkään. Kyllä voi, jos kehtaa tehdä töitä. Sama koskee liikennepolitiikkaa.
– Suuressa valiokunnassakin on käsitelty selontekoa EU-politiikasta eli sitä, mitä tulevaisuudessa EU:lta haluamme, mitkä meille kansallisestikin ovat tärkeitä asioita.
Minkä asian nostaisit eduskunnan tärkeimmäksi tältä viikolta?
– Tärkein oli juuri tuo elvytysrahasto. Kyse oli sentään kuitenkin koko seuraavan seitsemän vuoden EU-budjetista ja myös siihen liitetystä elpymiskokonaisuudesta. EU-budjettia oli neuvoteltu jo useampi vuosi, joten vähättely siitä, että olisi vain menty ja neuvoteltu kaikki uusiksi, tuntui siinäkin valossa varsin absurdilta. Toki se kertoi myös siitä, että asian esittäjät eivät ole koskaan todella neuvotelleet mitään 27 jäsenmaan kesken.
Mikä oli vasemmistoliitolle viikon tärkein asia?
– Kyllä se oli selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025 eli se, mitä kehysriihessä sovittiin. Kehysriihen lopputuloksessa haluttiin koronapandemian jälkeen pitää huoli siitä, että 90-luvun laman virheitä ei toisteta, eikä leikkaamalla kriisiaikana palveluista kurjisteta tilannetta entisestään tai jätetä syntynyttä koulutus- ja palveluvelkaa hoitamatta esimerkiksi mielenterveyspalveluiden osalta.
Mikä asia jäi tiedotusvälineiltä huomaamatta?
– Ehkä se, että kauan huudeltu koronaan liittyvä matkustusasiakirja on EU-tasolla luotu yhtenäiseksi Schengen-alueelle ja sitä käsitellään parasta aikaa. Yhtenäiset pelisäännöt ovat hyvät siitäkin näkökulmasta, että ne ovat kaikille matkailijoille EU:n sisällä samat. Kolmansien maiden osalta sitten oma kokonaisuutensa.
– Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa henkilöiden turvallista vapaata liikkuvuutta EU:ssa covid-19-pandemian aikana ja luoda yhteinen kehys digitaalisen vihreän todistuksen sisältämien todistusten myöntämiselle ja vahvistamiselle.
Mikä on tämän viikon äänilevysi ja kirjasi?
– Kirja yöpöydälläni on Tess Gerritsen – Hahmot yössä, autoa ajaessani kuuntelen äänikirjana parhaillaan kirjoja Jari-Matti Latvala: Elämän erikoiskoe ja Pernilla Ericson: Älä käännä selkääsi. Levyistä autossa ovat viime aikoina pyörineet This is Rammstein ja Scorpions – The best of.
uutiskirje 
