Ammoniakin valmistuksessa tarvitaan vetyä, jota valmistetaan maakaasusta. Vetyä saa myös vedestä sähköllä vettä hajottamalla vedyksi ja hapeksi. Sähköenergiaa kuluu kolme kertaa niin paljon kuin vedyn polttamisesta saadaan lämpöenergiaa. Siksi ammoniakin tuottaja ei hajota vettä vedyksi ja hapeksi. Vakavasti ottamassani kirjassa suositeltiin vetyenergiasta haaveilevien käyntiä lääkärissä. Silti viime aikoina on esiintynyt juttua vedyn käytöstä esimerkiksi raskaassa liikenteessä. Vedestä samalla saatavalle hapelle on käyttöä sairaaloissa ja tekniikassa esimerkiksi polttoleikkauksessa.
Polttomoottorin sylinterissä polttoaine palaa ja lämpölaajeneminen aiheuttaa mäntää työntävän paineen. Joskus miettiessäni huomasin, että palaessa molekyylien määrä ei lisäänny, joten se ei muodosta painetta.
Polttomoottorin hyötysuhde on noin kolmasosa eli 30–33 prosenttia. 32 prosenttia kolmasosasta on 10,7 prosenttia. Jos vedystä tehdään polttokennolla sähköä sähkömoottorille, hyötysuhde voi olla parempi: jossakin huomasin esitetyn noin 16:ta prosenttia. Sähkömoottorin hyötysuhde on noin 80 prosenttia.
Mutta polttokennon hyötysuhde on noin 50 prosenttia. Siten vedyn elektrolyysin hyötysuhde on yksi kolmasosa, polttokennon yksi kahdesosa ja sähkömoottorin neljä viidesosaa. Koko ketjun 13 prosenttia.
Koska vedyn tiheys on pieni, se pitää puristaa energiaa kuluttaen pieneen tilaan ja korkeaan paineeseen (200 baaria) varastoinnissa ja ajoneuvon polttoainesäiliöön. Vety pystyy jonkin verran liikkumaan terässäiliön seinämien läpi.
Sitten kun tuulivoimaa on niin paljon, että se ylittää muun kulutuksen, voi ylijäämällä hajottaa vedestä vetyä, pumputa vettä Pyhäjärvestä Näsijärveen ja laskea vesi sitten, kun sähköä tarvitaan, vesivoimalan kautta takaisin Pyhäjärveen.
Verkkoyhtiöt puuhaavat suuria akkuja varastoidakseen tuulienergialla tuotettua sähköä.
On melkoisen vaikea tulla muuhun päätelmään kuin että vetyenergia ei paljon ihmiskunnan vaikeuksia helpota.
Taito Mikkonen
Kangasala
lehti 