Hallitus on rajoittamassa suomalaisten velkaantumista, mutta velkarajoitukset tuskin asettuvat yhtä tiukoiksi kuin valtiovarainministeriön alkuperäisessä ehdotuksessa.
Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä.
Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa.
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön Pauli Kariniemen mukaan uusia asuntolainoja ottaneiden kotitalouksien kokonaisvelat ovat kahdessa vuodessa edelleen kasvaneet tuloihin nähden.
– Suomen Pankissa tehdyt laskelmat osoittavat, että tämän kehityksen johdosta velkakatto jouduttaisiin nyt mitoittamaan jo noin 500 prosenttiin, jos sen välittömät vaikutukset lainanantoon pyrittäisiin pitämään vähäisinä. Velkakaton mitoitusta arvioidaankin vielä esityksen valmistelun yhteydessä, Kariniemi sanoo.
Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti syksyllä 2019, että kotitalouksien kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Asuntolainan takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta.
Poliittista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, mutta velkaantumisen hillitsemistä tavoitteleva hallituksen lakiluonnos on lähdössä lausunnolle kesän aikana valtiovarainministeriön työryhmän viitoittamalla tiellä. STT:lle arvioidaan, että velka-tulosuhde nousee todennäköisesti ministeriön ehdottamasta 450 prosentista 500 prosenttiin. Myös muita lukuja saatetaan valmistelussa rukata. Lopulliset luvut varmistuvat vasta lausuntokierroksen jälkeen.
Taloyhtiö taas saisi valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.
Laki on tulossa todennäköisesti voimaan ensi vuoden puolella.
Rajoista voitaisiin joustaa joidenkin lainanottajien kohdalla
Velkakatoilla ei ole tarkoitus suoraan pyrkiä puuttumaan lainanmyöntökäytäntöihin. Niiden tulisi toimia pikemminkin perälautana, ettei Suomessa luisuta ylipitkien ja ylisuurien lainojen tielle.
Esimerkiksi Ruotsissa pitkät asuntolainat eivät ole epätavallisia. Vuonna 2016 Ruotsissa säädettiin enimmäislaina-ajaksi 105 vuotta. Sitä ennen maassa ei ollut säädetty lailla asuntolainojen maksimiajoista.
Kariniemien mukaan laki voimaan tullessaan vaikuttaisi lähtökohtaisesti niihin kotitalouksiin, jotka ovat aikeissa ottaa raja-arvot ylittävän määrän velkaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihinsa. Raja-arvot eivät olisi kuitenkaan ehdottomia.
– Esityksen mukaisessa mallissa lainanmyöntäjän olisi mahdollista oman arviointinsa perusteella joustaa yksittäisen lainanottajan tilanteessa ja myöntää velkakattoa suurempia lainoja enintään 15 prosenttia myönnettävien lainojen kokonaismäärästä tietyllä ajanjaksolla, hän sanoo.
Kariniemen mukaan tämä tarkoittaa, että osalle luotonottajista voitaisiin sallia tavanomaista korkeampi velkataso esimerkiksi varallisuuden perusteella tai muiden syiden takia.
Velkakatto ei kohdistuisi erityisesti ensiasunnonostajiin
Suuret velka-tulosuhteet ovat yleisempiä kasvukeskuksissa kuin muualla Suomessa. Toisin kuin usein ajatellaan, kotitalouksien velkakatto ei iskisi ensisijaisesti ensiasunnon ostajiin. Suomen Pankin ekonomisti Ville Voutilainen sanoo, että kotitalouksien velkakatto vaikuttaisi eniten niihin, joilla on jo ennestään paljon velkaa.
– Uusia asuntolainoja hakeneista henkilöistä suurimmat velka-tulosuhteet ovat niillä, joilla on vanhaa velkaa jo ennestään. Nämä ovat muun muassa vanhoja asuntolainoja ja kulutusluottoja, Voutilainen sanoo.
Hänen mukaansa etenkin isoissa kaupungeissa ensimmäisen asunnon ostajilla asuntolainat voivat olla suuria, mutta muuta velkaa on vähemmän kuin muilla uusilla asuntolainanottajilla.
Ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli noin 368 prosenttia
Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin laskelmien mukaan viime vuonna uusien asuntolainojen euromäärästä noin 28 prosenttia myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli uuden lainan myötä yli 450 prosenttia. Noin 21 prosenttia myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli yli 500 prosenttia.
Uusien ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli noin 368 prosenttia. Asunnonvaihtajilla se oli 356 prosenttia ja sijoitusasunnon ostajilla 330 prosenttia.
Uudet asuntolainat ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa keskimäärin suurempia kuin muualla Suomessa. Uusien asuntolainanottajien tyypillinen velka-tulosuhde oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla noin 403 prosenttia, kun se muualla Suomessa oli 335 prosenttia.
Ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli pääkaupunkiseudulla 409 prosenttia ja muiden asuntolainanottajien 398 prosenttia.
Huhtikuun lopussa yli 29 vuoden asuntolaina-aikoja oli 12,1 prosentilla uuden asuntolainan nostajista.
uutiskirje 
