Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kutsuu työmarkkinaosapuolet yhteiseen pöytään keskustelemaan etätyön yleistymisen aiheuttamista muutostarpeista ja siitä, kuinka etätyöstä tehdään jatkossa entistä toimivampi ja paremmin työhyvinvointia tukeva osa suomalaista työelämää.
Pekonen kertoo asiasta kirjoituksessaan vasemmistoliiton verkkosivuilla. Hänen mukaansa etätyön lisääntyminen edellyttää valtiolta ja työmarkkinaosapuolilta yhteisiä toimia, jotta etätyön myönteisiä puolia saadaan vahvistettua ja riskejä ehkäistyä.
Suomessa jopa 1,2 miljoonaa ihmistä on siirtynyt koronaepidemian aikana etätöihin. Etätyöntekijöiden osuus työllisistä on ollut Euroopan suurin. Etätyön määrän odotetaan jäävän pysyvästi epidemiaa edeltänyttä tasoa korkeammaksi.
Pekosen mukaan nopean muutoksen keskellä tarvitaan toimia, jotta etätyö on työntekijöille reilua ja turvallista. Etätyöllä on merkittävää myönteistä potentiaalia, mutta samalla on tärkeää huolehtia, että kauempana työyhteisöstä työskentelyyn liittyviä riskejä saadaan ennaltaehkäistyä.
– Työnantajalla on velvoite huolehtia niin työn psyykkisestä kuin fyysisestäkin turvallisuudesta myös etätöissä ja asiaa koskevissa käytännöissä on päivittämisen tarvetta, Pekonen sanoo.
Etätyö koetaan positiivisena
Ministerin mukaan etätyön myönteisen potentiaalin toteutuminen vaatii yhteistyötä työnantajilta ja työntekijöiltä. Niin sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työelämälainsäädännön kuin työpaikkojen toimintatapojen ja ohjeistuksien muutostarpeet tulisi käydä läpi, jotta esimerkiksi johtaminen, työergonomia ja työskentelytavat tukisivat etätyötä.
Perjantaina 4.6. julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan korona-aika on vaikuttanut myönteisesti työkykyyn niillä, joilla etätyö on ollut mahdollista, minkä lisäksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi. Työterveyslaitoksen tutkimustuloksien mukaan etätöitä tehneistä noin puolet koki, että itsenäinen päätöksenteko on lisääntynyt ja etätöissä oli opittu uusia, parempia työtapoja.
– Monilla työpaikoilla on opittu, että työnantajan kontrollia voidaan korvata luottamuksella, Pekonen sanoo.
Etäällä työyhteisöstä tapahtuva työskentely kuitenkin myös lisää riskejä, kun työyhteisön tuki, työpisteen hyvä ergonomia ja esimerkiksi työmatkaliikunta eivät ole automaattisesti osa työelämää.
– Työpaikalla tehtävässä työssä on monia käytäntöjä ja rakenteita, jotka tukevat työhyvinvointia, terveellistä työn tekemistä ja päivittäistä työkyvyn edistämistä, eikä näiden siirtäminen kotiin ole aina itsestäänselvyys. Nyt on nähdäkseni hyvä aika vahvistaa työntekijöiden ja työnantajien yhteistyötä onnellisen etätyön puolesta, Pekonen sanoo.
uutiskirje 
