EK, SAK, Akava ja STTK ovat huolissaan valmistelutyöstä, jossa tarkastellaan terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän muuttamista yksikanavaiseksi. Yksikanavaisessa järjestelmässä julkinen rahoitus kanavoitaisiin kokonaisuudessaan palvelujen järjestämisvastuussa oleville organisaatioille ja yksityisten terveyspalvelujen käyttöön liittyvien kustannusten korvaamisesta luovuttaisiin.
Järjestöjen mielestä terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuutta tarvitaan jatkossakin. Monikanavaisuuden purkaminen vain pahentaisi julkisten terveyspalveluiden saatavuusongelmia ja sitä kautta yhdenvertaisuutta. Tästä syystä järjestöt epäilevät että purkaminen olisi perustuslain vastainen.
Järjestöjen mukaan yksikanavaisessa järjestelmässä palvelujen kysyntä kasvaisi selvästi enemmän kuin rahoitus vahvistuisi, mikä johtuu siitä, että yksityisissä palveluissa asiakkaiden rahoitusosuus on selvästi suurempi kuin julkisissa palveluissa.
Hallitsematon kaaos edessä
Yksityisten lääkäripalvelujen, hoidon ja tutkimuksen korvaukset olivat vuonna 2020 vain 90 miljoonaa euroa ja hammashoidon korvaukset 44 miljoonaa euroa. Yli kolmannes suomalaisista eli 2 miljoonaa henkilöä sai yksityisen terveydenhuollon KELA-korvauksia. Jos tämä palvelutarve kanavoituisi nopeasti julkiselle puolelle, seurauksena olisi hallitsematon kaaos sote-uudistuksen käynnistysvaiheessa, järjestöt toteavat.
Eriarvoisuus lisääntyy, jos terveyspalvelujen saatavuus heikkenee. Hyvin toimeentulevat ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevat hankkisivat yksityisiä terveyspalveluja omalla rahalla, työnantajan järjestämänä tai yksityisellä vakuutuksella.
Kela-korvaukset mahdollistaa myös hoitovelan purkamisen
Järjestöjen käsityksen mukaan valmistelussa pohditaan muutosta, jolla lääke- ja matkakulujen korvaamista rajoitettaisiin siten, että korvattavuus koskisi vain julkisesta terveydenhuollosta määrättyjä lääkkeitä ja matkoja julkiseen terveydenhuoltoon. Järjestöjen mielestä tällainen rajaaminen asettaisi ihmiset palvelujärjestelmän eri osissa perusteettomasti eriarvoiseen asemaan ja rapauttaisi työterveyshuollon ja muun yksityisen terveydenhuollon toimintaedellytyksiä. Kela-korvauksen avulla on myös mahdollista purkaa syntynyttä hoitovelkaa.
Kuntoutuskomitea ehdotti vuonna 2018 yksimielisesti, että Kelan järjestämän kuntoutuksen asemaa tarkastellaan aikaisintaan vuonna 2025. Olennaisin arvioitava asia tuolloin on se, ovatko maakunnat järjestäneet kyseiset kuntoutuspalvelut riittävän laajasti ja toteutuuko palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Sote-uudistus on vasta eduskunnan käsiteltävänä, joten tätä arviota ei voida tehdä. Vuonna 2018 sote-uudistuksen oletettiin olevan toiminnassa jo vuonna 2021.
Valmistelua Kelan järjestämän ja korvaaman lääkinnällisen kuntoutuksen asemasta ei tule tehdä tässä vaiheessa. Sama koskee myös muita Kelan korvaamia yksityisiä palveluja ja myös työterveyshuoltoa.
Valmistelutyötä monikanavaisen rahoituksen kehittämiseksi on tehty virkamiestyönä. EK, SAK, Akava ja STTK esittävät, että järjestöjä kuullaan valmistelun aikana.
uutiskirje 