Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ulkomaalaislain tulkinnanvaraisista säännöksistä ja Maahanmuuttoviraston tulkinnoista, joiden nojalla oleskelulupia jätetään harkinnanvaraisesti myöntämättä, vaikka perusteet täyttyvät.
Honkasalo kysyy, miten varmistetaan, että oleskelulupaharkintaa ohjaavat säännökset ovat täsmällisiä, ennakoitavia ja oikeasuhtaisia ja niiden tulkintakäytäntö Maahanmuuttovirastossa on yhdenvertaista, johdonmukaista, oikeasuhtaista, läpinäkyvää ja ihmisoikeusmyönteistä.
Sitkeitä harhakuvia
Ulkomaalaislakiin kirjatun suhteellisuusperiaatteen mukaan lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä.
– Maahanmuuttokeskustelussa pidetään sitkeästi yllä harhakuvia eikä ymmärretä, miten vaikeaksi oleskeluluvan saaminen Suomesta on monelle tehty. Silloinkin, kun kaikki lainmukaiset perusteet työn tai perhesiteen perusteella myönnettävälle luvalle täyttyisivät, Maahanmuuttovirasto usein evää luvan. Ulkomaalaislain säännökset ovat tässä suhteessa epämääräisiä ja jättävät ongelmallisen laajan harkintavallan viranomaiselle, mahdollistaen suoranaisen mielivallan, Honkasalo sanoo.
Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa voidaan tietyin edellytyksin jättää myöntämättä, vaikka sen edellytykset muutoin täyttyisivät. Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä muun muassa, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä myös silloin, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.
Kohtuuttomia seurauksia turvapaikanhakijataustaisille henkilöille
Epäselvä, epäjohdonmukainen ja paikoin kohtuuttomalta vaikuttava soveltamiskäytäntö aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia erityisesti turvapaikanhakijataustaisille henkilöille, jotka hakevat oleskelulupaa työn tai perhesuhteen perusteella. Oleskelulupia evätään vähäisten, kauan sitten tapahtuneiden rikosten perusteella, mutta myös esimerkiksi kesken jääneiden esitutkintojen vuoksi. Epämääräiset säännökset mahdollistavat luvan epäämisen myös ilman rikosepäilyä. Honkasalosta Maahanmuuttoviraston päätöksentekoa ohjaavien linjausten tulisi olla yhdenvertaisia, selkeitä, läpinäkyviä ja avoimesti tiedossa.
– Ongelma ei ole, että oleskelulupa voidaan estää vakavien rikosten vuoksi tai esimerkiksi silloin, kun henkilön perustellusti epäillään olevan uhka kansalliselle turvallisuudelle, vaan se, ettei ole millään tavalla määritelty, millaista yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantamista tai millaista näyttöä oleskeluluvan epäämiseksi vaaditaan. Absurdeimmillaan kuullaan tapauksista, joissa henkilö ei ole edes syyllistynyt itse rikokseen, vaan on ollut esitutkinnassa asianosaisena jouduttuaan itse rikoksen uhriksi.
Ongelma koskettaa myös entisiä turvapaikanhakijoita
Honkasalon kuvaama ongelma koskettaa myös Suomessa avioituneita ja perheen perustaneita entisiä turvapaikanhakijoita. Vaikka aiemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö olisi nykyisin oikeutettu oleskelulupaan työn tai perhesiteen perusteella, hylätään hakemuksia esimerkiksi niin sanotun maahantulosäännösten kiertämisen perusteella.
– On kohtuutonta ajatella, että prosessien venyttyä vuosia Suomessa eläneet ihmiset eivät voisi asettua maahan, rakastua, muodostaa perhettä tai työllistyä. Hallitus on järkevästi sitoutunut puuttumaan paperittomuuteen, joka on vakava ongelma niin inhimilliseltä kuin yhteiskunnan kannalta. Ylikireät laintulkinnat tekevät kuitenkin oleskelun vakinaistamisen hyvin vaikeaksi sellaisille henkilöille, jotka ovat alun perin tulleet maahan turvapaikanhakijoina, mutta saaneet kielteisen päätöksen.
Honkasalo muistuttaa hyvän hallinnon periaatteista:
– Ulkomaalaislakiin kirjatun suhteellisuusperiaatteen mukaan lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Säännös täydentää hallintolain yleistä suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Suhteellisuusperiaate on myös yksi perusoikeuksien yleisistä rajoitusedellytyksistä. Perustuslain mukaan julkisen vallan on myös turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tilanteissa, joissa oleskeluluvan myöntämisen perusteet lähtökohtaisesti täyttyvät, viranomaisen soisi hylkäysmahdollisuuksien etsimisen sijaan noudattavan perus- ja ihmisoikeusmyönteistä laintulkintaa.
uutiskirje 