Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan lasten ja nuorten jättämisestä viimeiseksi rokotusjärjestyksessä . Avoimessa kirjeessä Pekkarinen vaatii poliittisia päättäjiä, viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä parantamaan terveysturvallisuutta kouluissa.
– Herkästi tarttuvat virusmuunnokset herättävät pelkoa, hän toteaa.
– Samalla kiihtyy keskustelu lasten ja nuorten roolista tartuntaketjuissa. Julkinen puhe nuorten tartuntaketjuista ja käyttäytymisestä on ollut omiaan leimaamaan lapset ja nuoret, jotka tietoisen strategisen valinnan tuloksena on jätetty viimeisiksi rokotusjärjestyksessä.
Nyt on lasten ja nuorten vuoro saada osakseen suojelua.
Vailla ensimmäistäkin rokotusta
Nuorimmista ikäluokista valtaosa ei ole saanut ensimmäistäkään rokotusta. Lapsiasiavaltuutettu ilmaisi jo huhtikuussa ihmetyksensä siitä, että 16–20-vuotiaat rokotetaan viimeisinä. Hän on lisäksi tuoreessa lausunnossaan kannattanut rokotusten laajentamista koko 12–15-vuotiaaseen lapsiväestöön. Lisäksi viruksesta, sen torjunnasta ja rokotuksista tiedottaminen lapsille ja nuorille on ollut sattumanvaraista tai olematonta.
Hän muistuttaa myös siitä, että Covid-19-pandemiassa on kyse yleisvaarallisesta tartuntataudista, jonka kaikkia vaikutuksia lapsiin ei tunneta.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artiklassa turvataan erikseen lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, jonka toteutuminen on välttämätöntä kaikkien muiden yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisen kannalta. Näitä muita oikeuksia ovat muun muassa lapsen oikeus kehittymiseen, läheisiin ihmisiin, koulutukseen, osallistumiseen, virkistäytymiseen, vapaa-aikaan ja leikkiin. Lapsen oikeudet ovat jakamattomat, mikä tarkoittaa sitä, että ne kaikki ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia.
– Vaikka taudinkuva on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä, covid-19-viruksen ja sen muunnosten aiheuttamia sairauksia on seurattava tarkasti. Mahdollisiin haittoihin on reagoitava nopeasti, Pekkarinen vaatii.
– Varotoimet on suhteutettava riskeihin. Suomalaislasten todennäköisyys vahingoittua vakavasti, vammautua pysyvästi tai menehtyä on huomattavasti todennäköisempää esimerkiksi tie- tai vesiliikenteessä. Emme kuitenkaan kiellä lasten liikkumista, vaan pyrimme erilaisin varotoimenpitein tekemään siitä turvallisempaa.
Terveysturvallisesti lähiopetusta
Oikeus saada peruskoulutus todetaan niin lapsen oikeuksien sopimuksessa kuin Suomen perustuslaissa. Etäopetusta tulisi järjestää vasta viimesijaisena keinona tautitilanteen sitä vaatiessa.
Jotta lähiopetus voitaisiin toteuttaa turvallisesti, tulisi suomalaisissa kouluissa pikimmiten omaksua WHO:n julkaisemat tuoreet suositukset koulunkäynnin järjestämisestä covid-19-pandemiassa. WHO suosittelee muun muassa kouluja koskevan testaus- ja jäljitysstrategian sekä koulut huomioivan rokotusstrategian laatimista, sekä riskienhallintatoimenpiteiden jatkuvaa arviointia ja tarvittaessa tehokasta toimeenpanoa.
Lapsiasiavaltuutettu huomautti pandemian alkuvaiheessa, että uhraukset, joita lapset ja nuoret ovat tehneet vanhempien ikäluokkien ja riskiryhmien suojaamiseksi, on syytä muistaa jatkossa.
Hän toteaa, että nyt on lasten ja nuorten vuoro saada osakseen suojelua.
Koulu aloitetaan lähiopetuksella
Opetusminsiteri Li Andersson (vas.) totesi viime viikolla twitterissä, että pitkä etäopetusjakso kasvattanut oppimiseroja ja lisännyt nuorten pahoinvointia erityisesti toisella asteella. Hän vakuutti hallituksen linjanneen selkeästi, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten pitää olla viimesijaisia.
– Lähtökohta on, että lapset ja nuoret pääsevät lähiopetukseen koulujen alkaessa, Andersson kirjoitti. Hän ei ottanut kantaa lasten ja nuorten rokotuksiin.
uutiskirje 
