Suomalaisista 71 prosenttia katsoo, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa. Tämä käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. 19 prosenttia on toista mieltä.
Järjestö toteaa, että kysymys on politisoitunut verrattuna aiempaan. Vielä vuonna 2006 perussuomalaisten kannattajista 87 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä, nyt enää 31 prosenttia. Keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kannattajien keskuudessa ilmastohuoli on laantunut kaikissa noin kymmenen prosenttiyksikköä 15 vuoden takaisesta, mutta on edelleen yli 70 prosentin tasolla. SDP:n (84 %), vasemmistoliiton (92 %) ja vihreiden (97 %) kannattajien ilmastohuoli on pysynyt likimain entisellä tasollaan.
Jako monella akselilla
Ilmastokysymykset jakavat suomalaisia monella akselilla.
– Ilmiö vaikuttaisi olevan tyypillinen poliittisesti polarisoituville aiheille: joidenkin puolueiden kohdalla kannattajakunnan näkemykset muuttuvat entistäkin ehdottomammiksi, toisten puolueiden kohdalla jakolinjat muodostuvat puolueen kannattajakunnan keskelle, sanoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen, joka on kirjoittanut EVA Arvion Pandemian perintö.
Tutkimus osoittaa, että ilmastokysymykset jakavat suomalaisia monella akselilla. Nuoret aikuiset ovat selvästi keski-ikäisiä huolestuneempia ilmastokysymyksistä ja korkeasti koulutetut enemmän huolissaan kuin matalammin koulutetut. Naiset pitävät ilmastokysymyksiä tärkeämpinä kuin miehet ja kaupungeissa asuvat tärkeämpinä kuin pienempien paikkakuntien asukkaat.
Kansa jakautuu
Väite, jonka mukaan pandemiakriisin jälkeen ilmastotavoitteista on tingittävä ja keskityttävä työllisyyteen jakaa suomalaiset kahtia. 43 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä, 45 prosenttia on eri mieltä. Näkemykset jakaantuvat äänestäjien oikeisto-vasemmisto-linjan mukaisesti
– Talouskasvua ja ilmastotyötä ei kuitenkaan kannata asettaa politiikassa vastakkain. Kestävää talouskasvua ei saada aikaan ympäristöä tuhoamalla. Toisaalta terve talous mahdollistaa pureutumisen ympäristöongelmiin, sanoo Kurronen.
Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin maalis – huhtikuussa.
Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy.
uutiskirje 
