Kun tri Satyanarayana Parvataneni on saanut urakkansa päätökseen, hän arvelee olevansa vastuussa yli 200 000 puuntaimen istuttamisesta Jamaikalle. Häntä ajaa halu säästää planeettamme tuleville sukupolville. Niinpä hän osallistuu kansalliseen hankkeeseen istuttaa Jamaikalle kolme miljoonaa puuta kolmessa vuodessa.
– Olen 77-vuotias ja eläkkeellä. On hyvä tehdä jotain hyvää ja epäitsekästä. Istuttamistani puista on luonnostaan monenlaista hyötyä, Parvataneni selittää toimintaansa.
Jamaikan pohjoisrannikon Portlandissa asuva lääketieteen tohtori on työllistämiensä apulaisten kanssa jo istuttanut monta puuta omistamalleen 182 hehtaarin maa-alalle. Parvataneni on saanut apua valtion metsätalousvirastolta: taimia ja teknistä asiantuntemusta.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä
Jamaikan puiden istutushanke käynnistettiin vuonna 2019. Tähän mennessä maahan on päätynyt yli 600 000 puuntainta. Metsätalousviraston johtaja Jerome Smithin mukaan hanke on välttämätön ilmastonmuutoksen vuoksi.
– Tärkein syy puiden istuttamiselle on auttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä ja niihin sopeutumisessa. Ihmiset ovat hyvin innostuneita, ja huolimatta covidin aiheuttamasta pysähtymisestä hallitus yhä luottaa, että saavutamme tavoitteemme eli kolmen miljoonan puun istuttamisen vuoteen 2022 mennessä”, Smith vakuuttaa.
Ympäristönsuojelua vai taloudellista kehitystä?
Jamaikasta on puhuttu ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten lieventämisen globaalina johtajana. Silti sekin kamppailee saadakseen tasapainoon ympäristönsuojelun ja lomakeskusten rakentamisen kaltaisen taloudellisen kehityksen.
Muutaman viime vuosikymmenen aikana Jamaikan alkuperäiset vanhat metsät ovat taantuneet. Syitä on monia, niiden joukossa maankäytön tehostaminen – ilmiö, joka ei rajoitu vain Jamaikaan.
Metsien määrässä Jamaika on maailman huipulla, mutta metsäpeite on Smithin mukaan itse asiassa pienentynyt viime aikoina.
Vuonna 2012 tehty kartoitus näyttää, että metsäpeite on 1990-luvulta kasvanut 30 prosentista 40 prosenttiin. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että aiemmin sokeriruo’on viljelyyn käytettyä maata on metsitetty. Maan hallitus on omaksunut linjan, jonka mukaan kaikki kaadetut tai muuten menetetyt puut täytyy korvata istuttamalla uusia vähintään saman verran. Mutta jos satelliittikuvista tarkastellaan ”primaaria” metsäpeitettä eli alkuperäistä metsää, jota ei ole istutettu uudelleen, sen pinta-ala onkin pienentynyt.
Projekti vailla budjettia
Jamaikalla aiotaan siis istuttaa kolme miljoonaa puuta, osapuilleen yksi jokaista jamaikalaista kohden. Ottaen huomioon, että 75 prosenttia maan metsistä on yksityismaalla, kansalaisten todellakin täytyy tykästyä projektiin.
Oma haasteensa on siinäkin, että metsätalousvirastolla ei ole projektille budjettia. Projektilla kuitenkin on tukijoita niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä neljä taimitarhaa, jotka toimittavat taimia sekä teknistä apua puiden istuttajille. Yhteistyötä tehdään myös koulujen ja yhteisöjen kanssa.
Puut ovat enimmäkseen koristepuita ja sahatavaraksikin kelpaavia, ja niitä istutetaan koulujen pihoille, yhteisöihin ja puistoihin, monenlaisiin paikkoihin.
Jokainen voi osallistua
Lasco Chin -säätiön toimitusjohtaja professori Rosalea Hamilton tekee yhteistyötä metsätalousviraston kanssa, osana koko Karibian alueen kattavaa puidenistutushanketta. Karibialaiseksi puidenistutusprojektiksi kutsutussa hankkeessa pyritään kasvattamaan tietoisuutta ilmastonmuutoksesta istuttamalla miljoona puuta.
– Me tulimme tähän mukaan siksi, että tämä on tapa, jolla joka ikinen kansalainen voi osallistua ongelman ratkaisemiseen. Meitä kiinnostavat myös laajemmat sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen liittyvät asiat. Me emme halua vain istuttaa puita, vaan myös tarttua työllisyyteen ja elinkeinojen muutokseen. Covidin jälkeen olemme entistäkin päättäväisempiä, Hamilton sanoo.
– Kautta Karibian olemme huolissamme metsäkadon vauhdista. Pelkäämme, että uudelleenistutusponnistelumme eivät riitä sen päihittämiseen. Olisi kuunneltava ihmisiä, joihin kehitys eniten vaikuttaa, mutta kun maankäytöstä ja kiinteistökehityksestä päätetään, juuri heitä ei kuunnella. Asiat ovat monimutkaisia, ja kun ihmisille myydään kehitystä lupaamalla työpaikkoja, monikin suostuu siihen, Hamilton pohtii.
Ovatko toimet riittäviä?
Jamaikan nuorten ilmastonmuutostoimikunnan johtaja Eleanor Terrelonge pitää puidenistutushanketta hyvänä sinänsä, mutta epäilee toimien riittävyyttä.
– Hallitus sanoo kaikki oikeat asiat mitä tulee ilmastonmuutokseen, mutta en oikein usko, että puheista siirrytään toimintaan. Hanke on hyvä, mutta jos hallitus jatkuvasti hakkaa jo olemassa olevia metsiämme, onhan se kokonaisuutena ottaen kontraproduktiivista. Meillä Jamaikalla on paljon teknistä asiantuntemusta, mutta mahtaako poliittista tahtoa olla tarpeeksi, Terrelonge pohtii.