KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ulkopoliittisen instituutin Salonius-Pasternak: Suomessa ei haluttu myöntää meidän olevan Afganistanissa sotaa käyvä maa

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä Suomessa tarvitaan riippumaton selvitys Suomen osallistumisesta Afganistanin operaatioihin.

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä Suomessa tarvitaan riippumaton selvitys Suomen osallistumisesta Afganistanin operaatioihin. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Kysyimme Ulkopoliittisen instituutin johtavalta tutkijalta, mitä Suomen läsnäolosta Afganistanissa jäi käteen niin Suomelle kuin Afganistanille.

Toivo Haimi
17.8.2021 7.30

Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden sotilasjoukkojen vetäytyminen Afganistanista sai tylyn lopun, kun islamistinen Taleban-liike otti maan haltuunsa.

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että vaikka Afganistanin laillinen hallitus ja sille uskolliset joukot tiedettiin heikoiksi, tuli hallinnon luhistuminen silti yllätyksenä.

– Vaikka jollain tasolla osattiin odottaa, ettei Afganistanin hallitus kestäisi kauaa taistelussa Talebania vastaan, ei kukaan oikeastaan odottanut, että romahtaminen tapahtuisi näin nopeasti ja kaikkialla maassa.

Suomi lähti mukaan solidaarisuudesta Yhdysvaltoja kohtaan

Suomi oli mukana Afganistanin sodassa lähes alusta asti, vuodesta 2002. Suomalaisjoukot olivat mukana sotilasliitto Naton johtamassa ISAF-operaatiossa, joka päättyi vuonna 2014, ja myöhemmin Resolute Support –operaatiossa. Viimeiset suomalaisjoukot kotiutuivat Afganistanista vuoden 2021 kesäkuussa. Afganistanin operaatioissa kuoli kaksi suomalaista sotilasta.

– Alkuperäinen motiivi Suomelle osallistua vuonna 2001 alkaneeseen Afganistanin sotaan johtui halusta osoittaa tukea ja solidaarisuutta Yhdysvalloille, joka oli juuri joutunut syyskuun 11. päivän iskujen kohteeksi, kertoo UPI:n Salonius-Pasternak.

– Tuolloin 2000-luvun ensimmäisinä vuosina maailmassa oli aitoa, rajat ylittävää solidaarisuutta Yhdysvaltoja kohtaan. Jopa Venäjän suunnalta tuli myötätuntoa, ja Le Monden pääkirjoituksessa 13. syyskuuta 2001 luki, että ”Olemme kaikki amerikkalaisia”. Myös Suomen silloinen valtionjohto piti tärkeänä, että Yhdysvallat näkisi Suomen luotettavana kumppanina.

Sotilasosaamista kansainvälisestä operaatiosta

Afganistanin operaatioiden pitkittyessä ja muuttaessa muotoaan Suomen valtionjohdon piti kuitenkin määritellä uudelleen, mitä varten Afganistanissa oltiin. Charly Salonius-Pasternakin mielestä Suomen ulkopoliittinen johto maalasi itsensä siinä mielessä nurkkaan, että läsnäololle Afganistanissa ei oltu määritelty tarpeeksi selkeitä tavoitteita Suomelle. Yhtäältä kerrottiin, että olimme siellä rakentamassa Afganistanin yhteiskuntaa, mutta toisaalta sanottiin, että suurin sieltä saatu hyöty oli sotilaallinen.

– Vasta silloisen puolustusministeri Jussi Niinistön (ps/sin) aikana ja Krimin valloituksen jälkeen alettiin johdonmukaisesti puhua siitä, että Suomen osallistuminen Afganistanin operaatioihin oli myös konkreettisesti hyödyttänyt Suomen puolustusta, sanoo Salonius-Pasternak.

Salonius-Pasternak mainitsee, että Suomen puolustusvoimille todella jäi Afganistanin operaatioista käteen paljon hyödyllistä käytännön sotilasosaamista. Esimerkkinä hän mainitsee kenttäolojen lääkintähuollon, joka suunniteltiin uudelleen Afganistanin kokemusten perusteella.

– On kuitenkin aivan perusteltua kysyä, kannattiko näiden hyötyjen takia kuluttaa operaatioihin niin paljon rahaa, Salonius-Pasternak huomauttaa.

”Eihän kukaan lähde sotaan häviämään sitä”

Salonius-Pasternak kirjoitti Helsingin Sanomissa vuonna 2009, että Suomi oli Afganistanissa sotaa käyvä maa. 12 vuotta myöhemmin hän on edelleen samaa mieltä.

– Suomi oli tosiasiassa osapuolena monimutkaisessa sodassa, joka oli samaan aikaan sekä sisällissota että kansainvälinen konflikti, Salonius-Pasternak arvioi.

– Sen myöntäminen olisi kuitenkin ollut sisäpoliittisesti ongelmallista, koska silloin olisi pitänyt myös tunnustaa, että sodassa ollaan siksi, että se voitettaisiin. Eihän kukaan lähde sotaan häviämään sitä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Salonius-Pasternak huomauttaa myös, että mikäli Suomen valtionjohto olisi todennut Suomen olevan Afganistanissa sotaa käyvä maa, olisi Suomella valtiona ollut suurempi vastuu sekä toiminnastaan Afganistanissa että maasta kotiutuvista suomalaissotilaista.

Suomella myös humanitaariset motiivit

Suomen osallistumista Afganistanin operaatioihin perusteltiin myös humanitaarisilla syillä. Suomalaiset ovat olleet kehittämässä Afganistaniin oikeusvaltiota ja koulutusjärjestelmää, ja erityisesti tyttöjen koulunkäynnin mahdollistamista on pidetty tärkeänä syynä osallistua Afganistanin operaatioihin..

– Paikallisella ja inhimillisellä tasolla Afganistanissa toimivat suomalaiset sotilaat ja siviilit suorituivat erinomaisesti heille annetuista tehtävistä. Jokainen siellä ollut voi sanoa tehneensä oman osansa vaikkapa tyttöjen koulunkäynnin turvaamisessa tai maan turvallisuusjoukkojen kouluttamisessa, Salonius-Pasternak sanoo.

– Strategisella tasolla sen sijaan moni asia meni pieleen, ja se taas johtuu lukemattoman monista eri tekijöistä.

Charly Salonius-Pasternak kuitenkin toteaa, että Afganistanin yhteiskunnalle ei kuitenkaan jäänyt Suomen läsnäolosta käteen niin paljon, kuin oltaisiin toivottu, eikä tarpeeksi paljon siihen nähden, kuinka paljon osallistuminen Suomelle maksoi.

Toiveissa riippumaton selvitys

Nyt kun Taleban on taas ottamassa maata haltuunsa, ovat näkymät synkkiä erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien ja koulutuksen näkökulmasta. Salonius-Pasternak uskoo, että kuluneilla 20 vuodella on ollut ainakin symbolinen merkitys kokonaiselle sukupolvelle afganistanilaisia.

– Afganistanissa on miljoonia ihmisiä, jotka ovat syntyneet vuoden 2001 jälkeen. Vaikka Afganistan on valtiona viimeisten 20 vuoden ollut parhaimmillaankin hauras ja korruptoitunut, niin miljoonat nuoret ovat saaneet ainakin rajallisen käsityksen siitä, että yhteiskunnan voi järjestää myös jokseenkin demokraattisesti. Uskon, että tuo sukupolvi on saanut ainakin rohkaisua siihen, että toisenlainenkin maailma kuin Talebanin maailma on mahdollinen, Salonius-Pasternak pohtii.

Charly Salonius-Pasternak toivoo myös, että Suomessa ryhdyttäisiin valmistelemaan selvitystä Suomen osallistumisesta Afganistanin sotaan kokonaisuutena.

– Pitäisi tarkastella lähes 20 vuotta kestänyttä osallistumistamme riippumattomasti, ja sellaisilla kriteereillä, joita voidaan arvioida luotettavasti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään