Kansainvälisen politiikan asiantuntijat eivät usko, että presidentti Sauli Niinistön perjantaiseen Moskovan-vierailuun liittyy mitään salamyhkäisiä diplomaattisia manöövereja, vaikka vierailun alla Suomen ulkopoliittisella johdolla onkin ollut poikkeuksellisen paljon tärkeitä kansainvälisiä tapaamisia.
Suomen ulkopoliittinen johto tapasi maanantaina Helsingissä vierailleen sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin, minkä lisäksi Niinistö tapasi tiistaina Helsingissä Viron presidentin Alar Karisin ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Norjan Tromssassa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolestaan tapasi Berliinin-vierailullaan Saksan väistyvän liittokanslerin Angela Merkelin ja hänen todennäköisen seuraajansa, sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaan Olaf Scholzin.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajan Tuomas Forsbergin mukaan lukuisten korkean tason tapaamisten kasautuminen samalle viikolle johtuu osaltaan koronapandemiasta, jonka vuoksi valtionjohtajien fyysisiä tapaamisia ei ole järjestetty.
– Nyt tapaamiset ovat taas mahdollisia. Diplomaattisia keskusteluja on tarvetta käydä kasvokkain, Forsberg sanoo.
Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto ei usko, että Niinistöllä olisi esimerkiksi jokin viesti vietävänä Moskovaan Naton pääsihteeriltä, vaikka Moskovan-vierailusta tiedotettiinkin maanantaina Stoltenbergin vierailun yhteydessä.
– Ei siihen Suomea tarvita. Kyllä Natolla ja Venäjällä on omat kanavansa yhteydenpitoon, vaikka Venäjä ilmoittikin sulkevansa Nato-edustustonsa Brysselissä, Aalto arvioi.
Natoa ja Afganistania?
Forsbergin mukaan ei ole mitenkään yllättävää, että Niinistö matkustaa Moskovaan pian korkean tason Nato-tapaamisensa jälkeen. Naton ja Venäjän ennätyksellisen huonoksi heikentyneet suhteet ovat Forsbergin mukaan hyvin todennäköisesti Niinistön ja presidentti Vladimir Putinin tapaamisen asialistalla.
– Niinistö on ennenkin pyrkinyt keksimään keinoja, joilla voitaisiin ylläpitää Naton ja Venäjän välistä vuoropuhelua, edistää luottamusta lisääviä toimia ja vähentää ikävien yllätysten mahdollisuuksia, Forsberg sanoo ja viittaa esimerkiksi Niinistön vuonna 2016 tekemään esitykseen siitä, että kaikki Itämeren alueella lentävät lentokoneet käyttäisivät niin sanottuja transpondereita.
Naton ja Venäjän kireiden suhteiden ohella Moskovassa keskustellaan Aallon ja Forsbergin mukaan todennäköisesti esimerkiksi tilanteesta Afganistanissa, jonne Venäjällä on länsimaita paremmat yhteydet.
Afganistanin humanitaarisen tilanteen ohella monia länsimaita huolettaa Forsbergin mukaan se mahdollisuus, että afganistanilaisia pakolaisia käytettäisiin hybridivaikuttamisen välineenä.
Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista esille nousee tutkijoiden mukaan todennäköisesti ainakin Venäjän päätös keskeyttää raakapuukuljetukset Saimaan kanavan kautta marraskuun alusta lähtien, vaikka päätös ei Suomen metsäteollisuutta mittavasti haittaakaan.
Fennovoima asialistalla?
Aalto ja Forsberg arvioivat, että myös Suomen juuri alkanut kaksivuotinen kausi Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana nousee esille Niinistön ja Putinin tapaamisessa.
– Niinistö on pitänyt esillä arktisen alueen ympäristökysymyksiä. Voisi kuvitella, että ne olisivat nytkin jollain tavalla mukana. Venäjäkään ei ole suhtautunut asiaan täysin välinpitämättömästi, Forsberg pohtii.
Aallon mukaan keskusteluun saattaa venäläisten aloitteesta nousta myös venäläistaustainen Fennovoiman ydinvoimalahanke.
Hanke on ollut viime päivinä otsikoissa muun muassa sen jälkeen, kun STT kertoi, että Suomen puolustusministeriö haluaa Fennovoiman ydinvoimalasta laadittavaksi riskianalyysin. Ministeriö on esittänyt, että analyysilla täydennetään voimalan vaatimaa rakentamislupapäätöstä.
Hankkeen käänteet kiinnostavat Kremliä, sillä venäläinen valtionyhtiö Rosatom on tytäryhtiöidensä kautta Fennovoiman osaomistaja ja laitostoimittaja.
– Suomen voimalahanke on Rosatomille erittäin merkittävä näyteikkuna, referenssi korkeiden vaatimusten markkinoille, Aalto luonnehtii.
Huippukokous Suomeen?
Niinistön ja Putinin tapaaminen on ensimmäinen yli kahteen vuoteen, sillä viimeksi presidentit tapasivat elokuussa 2019.
Aallon ja Forsbergin mukaan Moskovan tapaamisessa saatetaan keskustella myös Niinistön eri yhteyksissä esillä pitämästä ajatuksesta, että Helsingissä vuonna 1975 järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen 50-vuotisjuhlan yhteydessä voitaisiin järjestää huippukokous Suomessa. Huippukokous voisi olla vuonna 2025.
Niinistö on muistellut lämmöllä niin sanottua Helsingin henkeä, joka Helsingin Ety-kokouksessa tuolloin muodostui. Niinistön mukaan Helsingin henki konkretisoitui eri näkökantojen edustajien valmiudessa käydä vuoropuhelua.
Aallon mukaan kansainväliselle huippukokoukselle voisi olla tällä hetkellä tilausta, kun EU:n ja Venäjän huippukokoukset ovat olleet viime vuosina jäissä Ukrainan tapahtumien vuoksi eikä suurimpien talousmahtien G8-ryhmä ole myöskään tavannut samasta syystä.
– Kysyntää kokoukselle kyllä voi olla, mutta mikä se asialista voisi olla ja voidaanko siitä päästä sopuun? Ja voidaanko kutsuttavista tahoista päästä sopimukseen? Sensitiivisiä kysymyksiä on todella paljon, Aalto pohtii.
– Mikä tällaisen huippukokouksen tarkoitus voisi olla? Jos se ei päätyisi jonkinlaiseen julkilausumaan, se olisi aikamoinen pannukakku. Vaikka poliittista kysyntää tällaiselle tapaamiselle saattaa ollakin, kyky päätyä minkäänlaiseen yhteiseen julkilausumaan on tällä hetkellä aika vähäinen, Aalto arvioi.
uutiskirje 
