Yhdysvaltain politiikkaa ovat viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta johtaneet ns. uuskonservatiivit. Nämä presidentti George W. Bushin taustavoimat kannattavat mahdollisimman vapaata markkinataloutta tunnetuin seurauksin. He katsovat Yhdysvalloilla olevan jumalallinen lähetystehtävä puuttua muun maailman asioihin tunnetuin seurauksin.
Ja he ratsastavat suvaitsemattomuudella ja ihmisten kaikkea vierasta kohtaan tuntemilla peloilla.
Taloudellisessa mielessä uuskonservatiivien opit törmäsivät seinään Wall Streetillä, mutta poliittisesti heitä ei uskalla julistaa kuolleiksi. Kukaan ei tiedä, miten presidentinvaaleissa kuukauden kuluttua käy.
Yhdysvalloissa uuskonservatismi näyttäisi joka tapauksessa olevan laskussa, mutta täällä Suomessa sen henkisesti tympeimmät osat ovat valitettavasti nousussa. Uusin todiste saatiin, kun sanomalehtiä kustantava Alma Media antoi potkut Lapin Kansan päätoimittajaksi valitulle Johanna Korhoselle tämän perhesuhteen takia. Osoittautui, että Korhosen puoliso onkin nainen eikä mies.
Abortin ohella suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on uuskonservatiivien kovinta käyttövoimaa. Ei ole yllätys, että voimakkaasti oikeistolaistuneessa Suomessakin seksuaalinen suuntautuminen katsotaan potkujen perusteeksi.
Eikä ole yllätys sekään, että myös ns. kansan syvistä riveistä esitetään hyytäviä näkemyksiä nettikeskusteluissa. Kun nimettömänä saa esiintyä, niin poliittisen korrektiuden voi unohtaa. Tyyliin ”en ainakaan ostaisi lehteä, jonka päätoimittaja on lesbo, tai homo. Onhan selvää, että sänkypuuhamieltymykset jollain tavalla paistavat myös lehdestä läpi, varsinkin kun kysymyksessä on päätoimittaja.”
Naisen parisuhde naisen kanssa voi tuntua oudon lisäksi pelottavalta ja ei tarpeeksi bisneshenkiseltä, jos näkee perheen niin kuin potkut Johanna Korhoselle antanut Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne. Hän esitteli vaimonsa kanssa perhe-elämäänsä Talouselämä-lehdessä maaliskuussa 2007.
Kolmilapsisessa perheessä toinen päivä viikonlopusta on omistettu perheelle, toisen isä ja äiti käyttävät vuorotellen työntekoon. Perheelle omistautuminen tarkoittaa tässä tapauksessa golfia, laskettelua tai tennistä, joskus arkisia kaupunkiasioita.
Vaikka toisena päivänä viikonlopusta bisnes jääkin vähemmälle, on perhe-elämän tarkoitus haastattelun mukaan tukea vanhempien uralla etenemistä:
”Perhe on kuin tiimi, joka kehittää organisointitaitoa, ajanhallintaa, paineensietoa, yhteen hiileen puhaltamista ja muita työelämässä tarpeellisia valmiuksia”, Telanteet sanovat.
Ja sitten joku pyrkii konsernin johtotehtäviin naispari-taustalla. Onhan se nyt, herran jestas, epäilyttävää.
Varsinkin kun lukee samasta Talouselämästä bisneshenkisten ihmisten suhtautumista puolisoon ja perheeseen laajemminkin. Sen mukaan nimittäin hyvä ura vaatii hyvän puolison:
”Puolisolla ja koko perheellä on tärkeä rooli siinä, että johtaja onnistuu tehtävässään. Tästä ei Suomessa rohjeta keskustella, vaikka olisi syytä”, harmitteli Hannu Viitanen, suuryritysten johtajavalintoja konsultoivan suorahakuyrityksen Korn/Ferry International Oy:n toimitusjohtaja.
Jos ja kun Suomi menee Amerikan perässä, niin puolison rooli oman uran rakentamisessa korostuu entisestään. Financial Times -lehti nimittäin totesi pari vuotta sitten, että monelle amerikkalaiselle yritysjohtajalle puoliso on vain uran luonnin yksi väline. Epäedustava vanha vaimo vaihtuu herkästi nuorempaan.
Mutta suo siellä, vetelä täällä. Pelkkä hyvä ulkonäkö ei riitä, vaan tyhmä tai suulas puoliso on uhka bisnekselle.
Moni amerikkalaisyritys kuulemma testaa myös johtajaehdokkaan puolison. Kätevää. Ei synny väärinkäsityksiä puolison sukupuolesta.
Lapin Kansan verkkosivuilla on käyty vilkasta ja yhtiön toimintaa paheksuvaa keskustelua tapahtuneesta. Sääliksi käy lappilaisia. Heidät leimataan nyt takapajuisiksi tolloiksi, vaikka Alma Median pääkonttori sijaitsee Helsingin Eteläesplanadilla.
uutiskirje 