Useat EU-maat hätätoimiin pankkikriisin vuoksi
Yhteisvaluutta euroa käyttävien maiden valtiovarainministerit kokoontuivat maanantaina pohtimaan, kuinka estää pankkijärjestelmää romahtamasta. Tiistaina kokousta jatketaan niin, että mukana ovat kaikkien EU-maiden valtiovarainministerit.
EU-päättäjien tavoite on löytää unionitasolla yhteinen linja, jolla vastata pankkijärjestelmän kriisiin. Maanantaiaamuna koolla ollut Suomen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta toivoi, että kriisiin pystyttäisiin vastaamaan yhteisillä toimilla.
Käytännössä tapahtumien kulku on kuitenkin kiihtynyt niin nopeaksi, että yksittäiset EU-maat toimivat ”pelastukoon ken voi” -hengessä.
Pyrkimykset yhteisiin vastauksiin kokivat takaiskun jo lauantaina, kun Ranskan koolle kutsuma suurimpien EU-maiden kokous epäonnistui. Ranska oli ehdottanut EU-maiden yhteistä suurta rahastoa pankkien tukemiseksi. Ratkaisevan iskun ehdotukselle antoi Saksa.
Ranskan ajatusta pidettiin yleisemminkin vaikeasti toteutettavana. Kysyttiin, miten kerätä tasapuolisesti siihen tarvittavat rahat ja miten päättää tasapuolisesti, miten niitä jaetaan.
EU-maiden suuri enemmistö ihmetteli, aikooko muutama suurin jäsenmaa tehdä päätökset muiden päiden yli. Lisäksi Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn epäiltiin jälleen kerran keräävän irtopisteitä.
USA:n paketti
ei riittänyt
Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone hyväksyi perjantaina senaatin jo aiemmin hyväksymän rahoituslaitosten pelastuspaketin. Heti tuoreeltaan epäiltiin, ettei se enää riitä.
Epäilyt saivat vahvistusta ensimmäisessä testissään maanantaina, kun Aasian pörssit avautuivat jyrkässä laskussa. Sama seurasi myöhemmin Euroopassa.
Viime viikkojen tapahtumat ovat osoittaneet, että pörssikurssit voivat heilahdella hyvin nopeasti sekä alas että ylös. Mutta veneen paikkaaminen aina sieltä, missä pahiten vuotaa, on johtanut myös pidemmälle vaikuttaviin ratkaisuihin.
Eri maiden hallitukset ovat pumpanneet jo suuria summia yksittäisten rahalaitosten pelastamiseksi. Euroopassa useat maat ovat yrittäneet pelastaa tilannetta nostamalla radikaalisti säästäjien talletussuojaa.
Talletussuoja tarkoittaa sitä, että valtio takaa tiettyyn rajaan saakka sen, että säästäjät eivät menetä rahojaan, vaikka heidän pankkinsa kaatuisi.
Jos talletussuojaa joudutaan todella käyttämään, merkitsee se aina tulonsiirtoa veronmaksajilta – myös niiltä, joilla ei ole ollut varaa säästämiseen – tallettajille. Mitä suuremmat talletukset taataan, sitä suurempi on tulonsiirto hyväosaisille.
Irlanti aloitti
talletuskilvan
Talletussuojaan kohdistuvan ketjureaktion käynnisti viime viikon tiistaina Irlanti, joka ilmoitti takaavansa ilman ylärajaa kaikki talletukset, yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tekemät. Takaus on voimassa syyskuuhun 2010 saakka ja koskee 400 miljardin euron talletuksia.
Torstaina Kreikan hallitus ilmoitti, että myös se takaa kokonaisuudessaan kaikki pankkitalletukset. Samalla hallituksen edustaja kuitenkin sanoi, että kyseessä on ”poliittinen sitoumus”, jota ei kirjoiteta lainsäädännöksi.
EU:n komissio on kehottanut Irlantia ja Kreikkaa harkitsemaan päätöksiään uudelleen, koska ne voivat rikkoa EU:n kilpailulainsäädäntöä.
Kaikkien talletusten rajattoman suojan pelätään johtavan holtittomaan lainanantoon, koska pankeilla ei ole itsellään mitään riskiä.
Irlannin päätös herätti erityisen pahaa verta Britanniasta, josta alkoi siirtyä pääomia Irlantiin.
Myöhään sunnuntaina suurin euromaa Saksa päätti taata kaikki yksityishenkilöiden pankkitalletukset rajoituksetta. Aiemmin se oli taannut 90 prosenttia korkeintaan 20 000 eurosta pankkitiliä kohden. Saksan päätös ei koske yritysten talletuksia.
Saksan tarkoitus on pysäyttää kuluttajien pankkijärjestelmään kohdistuvan luottamuksen rapautuminen, jotta huonoista talousuutisista ei tulisi itseään toteuttava mekanismi. Sisäministeri Wolfgang Schäuble jopa varoitti, että Saksan 1920- ja 30-lukujen historian valossa talouskriisiä voi seurata myös poliittinen perikato.
Saksan ratkaisun välittömänä syynä oli epäonnistuminen merkittävän Hypo Real Estate -kiinteistöluottopankin pelastuspaketista sopimisessa. Liittokansleri Angela Merkel oli kuitenkin tiettävästi valmistellut talletussuojan nostamista jo viikon ajan.
Ruotsi ja Tanska
nostivat suojaa
EU:n komissio antoi maanantaina lausunnon, jonka mukaan Saksan mallin mukainen yksityishenkilöiden talletussuoja ”saattaa olla” tarkoituksenmukainen keino rahoitusjärjestelmän tukemiseen. Irlannin mallia komissio ilmoitti vielä tutkivansa tarkemmin.
Maanantaina Saksa sai seuraajia ensimmäisenä kahdesta euroalueen ulkopuolisesta Pohjoismaasta. Ruotsi ilmoitti korottavansa talletussuojan kaksinkertaiseksi 500 000 kruunuun (50 000 euroon). Tanska ilmoitti poistavansa talletussuojan ylärajan (aiemmin 300 000 kruunua eli 40 000 euroa) sekä perustavansa valtion ja pankkien yhteisen takuurahaston.
Pahimmissa vaikeuksissa on EU:hun kuulumaton Islanti, jossa hallitus maanantaina jatkoi neuvotteluja talouden pelastuspaketista.
Itävalta ilmoitti sunnuntaina valmistelevansa Saksan mallin mukaista ratkaisua, mutta tekevänsä tarkat päätökset vasta euromaiden maanantain kokouksen jälkeen. Espanja kertoi korottavansa talletussuojaa, jos EU ei pysty sopimaan yhteisistä toimista.
Britannian pääministeri Gordon Brown sanoi maanantaina, ettei hänen maansa säästäjiä ”jätetä pulaan”. Britannia nosti aiemmin talletussuojansa 35 000 punnasta 50 000 puntaan (65 000 euroon).
Britannian kerrottiin myös valmistelevan suunnitelmaa, jossa pankeille annettaisiin miljardien puntien piristysruiske, jonka vastineeksi ne joutuisivat luovuttamaan valtiolle osakkeitaan. Malli olisi sama kuin Ruotsin pankkikriisissä 1990-luvulla, jolloin valtio sai osan pankkituesta takaisin pankkien osakekurssien elpyessä.
Suurista EU-maista Ranskassa talletussuoja on enimmillään 70 000 euroa. Suomessa talletussuoja oli ainakin vielä eilen 25 000 euroa.
uutiskirje 