Hallitus sai tiistaina vastattavakseen välikysymyksen perusterveydenhuollon tason turvaamisesta. Välikysymyksen takana on yhtenä rintamana koko oppositio. Kyse on tärkeästä, jopa elintärkeästä asiasta. Perusterveydenhuolto on myös yksi syksyn kunnallisvaalien teemoista.
Oppositio tekee politiikkaa ajoittamalla välikysymyksensä juuri vaalien alle. Se juuri on yksi opposition tehtävä demokratiassa. Sen pitää haastaa hallitus esiin perustelemaan, miksi esimerkiksi monet perusterveydenhuollon asiat ovat nyt niin huonolla tolalla. Jos hallitus ei pysty kunnolla puolustautumaan, niin siitä se saa syyttää vain itseään eikä kysymyksiä tekevää oppositiota.
Jos taas hallituksen mielestä perusterveydenhuollossa kaikki on hyvin ja paremmaksi vain muuttuu, niin silloin se varmasti antaa vastauksena hyvillä mielin ja iloisin ilmein.
Kovin myönteisiä vastuksia ei kuitenkaan ole odotettavissa tai sitten ministerit ja heidän edustajansa eivät tiedä, mitä maassa tapahtuu. Myönteisiä esimerkkejäkin toki on eikä joka paikassa riuduta puuttuvien palvelujen alla. Olennaista on kuitenkin se, että kansanterveyslain mukaan jokainen kansalainen on oikeutettu saamaan samantasoisia palveluja asuinpaikastaan riippumatta. Laki ei toteudu.
Nyt joissakin terveyskeskuksissa potilaita ohjataan suoraan yksityiselle puolelle, kun omat voimavarat eivät riitä. Raha saa ratkaista.Terveyskeskuslääkäreitä ei ole tarpeeksi ja heidän työkuormansa on monin paikoin todella kohtuuton. Muukin henkilökunta tekee voitavansa, mutta kaikkeen ei voi revetä.
Hoitotakuu on hyvä periaate, mutta sitä kierretään vippaskonsteilla, jotta papereihin saataisiin hoitoajat kohdalleen. Ongelmia on varsinkin mielenterveyspalveluiden hoitotakuussa. Varttitunnin pika-ajalla ehkä saadaan paperit kuntoon, mutta ei vielä palvella apua tarvitsevaa ihmistä.
Hallituksella on nyt pari viikkoa aikaa miettiä vastaustaan. Sinä aikana ministereiden tai heidän kuriiriensa kannattaisi kerätä konkreettisia kokemuksia terveyskeskuksista, sairaaloista ja ylipäätään niin sanotuista kenttäoloista, jotta vastaus ei olisi vain puuta heinää.
Omalla rahalla kisaamaan
Dopingsotkuissa ryvettynyt Suomen Hiihtoliitto on pahoissa talousvaikeuksissa. Ongelmat lienevät todella vakavia, sillä liitto ei ole saanut yhtäkään mäkihyppääjää ja yhdistetyn urheilijaa allekirjoittamaan omaa ”työehtosopimustaan”.
Kun talvi kohta koittaa, niin maailman cupeissa jaetaan melkein harva se viikko isoa rahaa hyvin pärjääville. Niissä kisoissa eivät huonosti valmentautuneet amatöörit pärjää. Monen suomalaisurheilijan kisamatka taitaa nyt päättyä ennen kuin se alkaakaan, sillä suomalaisilla on matti kukkarossa. Jos urheilijat vielä matkaan pääsisivätkin, niin vanhoilla ja kuluneilla välineillä ei palkintosekkejä paljon kuittailla. Vanhoilla meriiteillä ei pitkälle potkita, mutta sitä saa mitä tilaa. Sääliksi käy lahjakkaita nuoria urheilijoita.
uutiskirje 