Juuri nyt ratkaistaan se, johtaako demokraattien Barack Obama vai republikaanien John McCain Yhdysvaltoja seuraavat neljä vuotta. Virkaan uusi presidentti astuu ensi vuoden tammikuussa.
Maailman katseet kohdistuvat syystäkin Yhdysvaltoihin. Talouden rakenteita syvältä kouraisevalla finanssikriisillä on oma vaikutuksensa myös presidentinvaaliin.
Yhdysvallat on kiistatta maailman suurin sotilasmahti. Sillä on maan puolustusministeriön julkaisemien virallistenkin tietojen mukaan eri puolilla maailmaa yli 750 sotilastukikohtaa, eikä virallinen luku ole edes koko totuus. Yhdysvallat vaikenee muun muassa sota-alueillaan Irakissa ja Afganistanissa olevista sotilastukikohdista, eivätkä jotkin isäntämaat – kuten Israel tai Jordania – halua alueellaan olevista sotilastukikohdista hiiskua sanaakaan. Sotilastukikohdissa on yhteensä tuhansia erilaisia ydinaseita.
Tästä sotilaskoneesta on viime vuodet vastannut presidentti George W. Bush, jota on monissa arvioissa luonnehdittu yhdeksi Yhdysvaltojen kaikkien aikojen kehnoimmaksi presidentiksi. Kovin ohueksi jääkin Bushin menestyksistä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kertova kirja.
Yhdysvaltojen johtaja on erittäin isossa roolissa maailmanpolitiikassa. Siksi ei ole yhdentekevää, kenet kansa äänestää presidentiksi. Koko maailman kehityksen kannalta on myös ymmärrettävää, että eri puolilla seurataan niin suurella mielenkiinnolla Yhdysvaltojen vaaleja.
Valitaan johtoon sitten Obama tai McCain, niin heistä kumpikaan ei halua suoranaisesti astella Bushin jalanjäljissä.
Tosin McCain on sitoutunut jatkamaan ainakin Bushin ulkopolitiikkaa, vaikka hänkin lienee valmis muutoksiinkin. McCainin rasitteena on Bushin hallinnon kehno talousasioiden hoito, joka on romahduttanut maan talousmaineen ja vienyt tuhansilta tavallisilta amerikkalaisilta kodin.
Obaman valinnalla taas voisi olla psykologisesti positiivinen merkitys maan sisällä. Valinta olisi selvä merkki muutoksen mahdollisuudesta eli eräänlainen uuden alku.
Bush on vieraannuttanut eurooppalaiset liittolaisensa. Uudella presidentillä on iso tehtävä. On vakuutettava ystävät, lopetettava Irakin sota, käännettävä talouskehitys ja ryhdyttävä toimiin myös ilmastonmuutosta vastaan.
Hyvät neuvot tarpeen
Nuorten liikennekäyttäytymisestä on puhuttu viime vuosina paljon, eikä vain puhuttu. Tekojakin löytyy. Tiedon jakajat ovat kuitenkin ymmällään. Valistuksen lisääminen ei tehoa. Nuorten kuolonkolarit ovat taas huolestuttavassa kasvussa. Puolen vuoden aikana maanteillä on kuollut parikymmentä alle 24-vuotiasta. Yleensä turmiin on liittynyt huomattava ylinopeus, turvavöiden käyttämättömyys ja usein myös alkoholi – joissakin tapauksissa nämä kaikki kolme yhtäaikaakin.
Kun valistus eikä asennekasvatus tehoa, niin silloin on harkittava muita keinoja. Valvontaa voidaan lisätä, samoin sanktioita, vaikka näyttöä niiden tehosta ei olekaan. Aina jotkut uhmaavat sääntöjä ja vaarantavat itsensä lisäksi kyydissä olevien sekä myös ulkopuolisten tielläliikkujienkin elämän. Kun miltei kaikkea on kokeiltu, niin nyt hyvät uudet neuvot olisivat nyt tarpeen.
uutiskirje 