Painostus ja väkivallan uhka eivät lannista Fordin tehtaan aktiiveja
– Sekä työnantajat että valtiokoneiston virkamiehet yrittävät riistää työntekijöiltä oikeuden ja mahdollisuuden tulla edustetuksi ja puolustaa etujaan. Toinen suuri ongelma on työntekijöiden alhainen koulutustaso, joka mahdollistaa sen, että työnantaja voi helposti manipuloida työntekijöitä omien etujensa mukaan.
Näin tiivistää työntekijöiden ja ammattiyhdistystoiminnan keskeiset ongelmat Venäjällä Aleksei Etmanov, joka on Pietarin lähellä sijaitsevan Seuloskoin Fordin tehtaan ammattiliiton puheenjohtaja. Hän osallistui viime viikonloppuna Jyväskylässä pidetyille ammattiyhdistysväen rauhanpäiville ja kertoi sitä ennen Helsingissä Viikkolehdelle Venäjän vapaan ammattiyhdistystoiminnan haasteista. Mukana olivat myös hänen samalla tehtaalla työskentelevä vaimonsa Tatjana sekä liiton hallituksen jäsenet Aleksandr Astafjev ja Irina Tkatšenko.
Etmanov ja kumppanit perustivat nelisen vuotta sitten tehtaalleen itsenäisen ammattiliiton, koska heitä ei tyydyttänyt vanha metalliteollisuuden ammattiliitto, joka oli osa Venäjän perinteistä ammattiliittojen keskusjärjestöä. Etmanovin mukaan keskusjärjestö toimii samaan tapaan kuin neuvostoaikana: siitä puhutaan työntekijöiden edustajana ja se saattaa esittää joitakin vaatimuksia, mutta ei todellisuudessa puolusta työväen etuja.
Se toimii kiinteässä yhteistyössä Venäjän poliittisen johdon kanssa, ja siihen kuuluvat ammattiliitot ovat Etmanovin mukaan ylhäältä alaspäin perustettuja.
– Meidän edustamamme itsenäiset ammattiliitot ovat jäsentensä perustamia. Itsenäisten ammattiliittojen säännöissä työnantajien edustajia on kielletty olemasta niiden jäseniä, kun taas niin sanotuissa virallisissa ammattiliitoissa tällaista kieltoa ei ole. Siellä on myös työnantajien edustajia, Etmanov kertoo.
Tällä hetkellä virallisten ja itsenäisten ammattiliittojen välillä ei ole juuri minkäänlaisia suhteita.
– He hoitavat omia tehtäviään ja me omiamme. Avointa vastakkainasettelua ei ole, mutta viralliset ammattiliitot pyrkivät perustamaan kilpailevia liittoja niihin tehtaisiin, joissa toimii jo itsenäinen ammattiliitto ja pyrkivät tuhoamaan sen.
Etmanovin mukaan kahden ammattiliiton ero jää usein hämäräksi rivityöntekijöille, mikä on suuri haaste itsenäisille ammattiliitoille.
– Neuvostoaikaisen historian takia suurin osa ihmisistä ei vielä ymmärrä, mikä on varsinainen ammattiliitto.
Oikeusjutuilla
pelotellaan
Etmanovin ja hänen toveriensa toiminta on tuottanut tulosta. Esimerkiksi vuosi sitten järjestetty 25 päivää kestänyt lakko oli tuloksellinen.
– Työntekijät osallistuivat siihen aktiivisesti. Lakolla saatiin aikaan 17–21 prosentin palkankorotus, ja sosiaalisia etuuksia sekä eläke-etuuksia saatiin parannettua, Etmanov kertoo.
Lakon jälkipuinti on kuitenkin vielä meneillään. Tehtaan johto on vaatinut lakkokomitean jäseniltä oikeudessa 4,5 miljoonan ruplan korvauksia. Tämä oli tiettävästi vastaveto työntekijöiden nostamiin syytteisiin maksamattomista ylityökorvauksista.
Työntekijät ovat nyt voittaneet neljä oikeusjuttua lakkokorvausvaateista. Toiset neljä ovat avoinna, mutta niissä syytteet ovat samat kuin jo käsitellyissä, joten ay-aktiivit suhtautuvat luottavaisesti niiden jatkokäsittelyyn.
Etmanov uskoo, että työnantajien motiivina ei alkujaankaan ollut voittaa oikeusjuttuja, vaan pelotella työntekijöitä.
– Vaateitten tarkoitus on osoittaa, että jos te osallistutte lakon järjestämiseen, teille tulee ongelmia: joudutte hukkaamaan aikaanne, käymään oikeusistunnoissa omalla ajalla ja niin edelleen.
Tapaukseen liittyy koomisiakin piirteitä.
– Kaikki 30 lakkokomitean jäsentä saivat syytekirjelmän, joka oli 12 kiloa painava kopiopaperilaatikko täynnä paperia. He lahjoittivat paperit asunnottomille, jotka myivät ne kierrätyspaperiksi ja ostivat saamillaan rahoilla olutta.
Lakko edisti
mobilisaatiota
Aleksandr Astafjev korostaa valistuksen ja koulutuksen merkitystä, jotta ihmiset ymmärtäisivät ammattiyhdistystoiminnan merkityksen.
– Ihmisille pitää myös osoittaa, että toiminnalla saadaan jotain aikaan.
Lakko oli aktiivien mielestä tältäkin kannalta tärkeä.
– Ihmiset ymmärsivät, että liikkeessä on voimaa ja mikä on yhtenäisyyden merkitys, sanoo Irina Tkatšenko.
Etmanovin mukaan Fordin tehtaalla työntekijät on jo tapahtunut merkittäviä muutoksia työntekijöiden tajunnassa.
– He eivät ole enää tyytyväisiä siihen, että firma antaa uudenvuodenlahjoja, matkoja tai muuta sellaista. He tajuavat, että ammattiliitto on olemassa sen takia, että se puolustaa työntekijöiden etuja konkreettisesti.
Turvallisuus
uhattuna
Itsenäinen ammattiyhdistysaktivismi ei ole Venäjällä helppoa. Aleksei Etmanov joutui viime marraskuussa kahdesti väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Ensimmäisessä tapauksessa kolme tuntematonta miestä hyökkäsi nyrkkiraudoin Etmanovin kimppuun, kun hän oli saapunut iltavuorosta kotiovelleen. Etmanov ehti ampua hyökkääjiä kumiluodein varustetulla tyrmäysaseellaan, ja nämä pakenivat paikalta.
Viikkoa myöhemmin tuntematon mies hyökkäsi hänen kimppuunsa rappukäytävässä rautatangon kanssa. Hyökkääjä saatiin kiinni ja pidätettiin, mutta hänet vapautettiin pian.
Muitakin hyökkäyksiä ay-aktiiveja vastaan on ollut. Tapauksista on aloitettu tutkinta, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Etmanovin jälkimmäisessä tapauksessa ei auttanut edes se, että tekijä oli saatu kiinni itse teossa.
– Hän oli kello kahdelta yöllä ottanut lamput irti rappukäytävästä niin että siellä oli ihan pimeää, ja hänellä oli rautatanko kädessä. Mutta tutkinnan tulos oli se, että hän oli vain menossa vessaan.
Turvallisuudesta joudutaan huolehtimaan omin avuin: hyökkäysten jälkeen ammattiliitto järjesti jäseniään Etmanoville vartijoiksi.
Hyökkäykset ja muu painostus eivät ole saaneet aktiiveja edes harkitsemaan toimintansa lopettamista.
– Jos ymmärrät, minkä takia teet tätä työtä, niin kaikki hyökkäykset työnantajataholta ovat selitettävissä ja loogisia. Pidän itseäni isänmaan ystävänä ja haluan, että tavalliset työntekijät eläisivät maassani hyvin. Siksi en voi jättää tätä, sanoo rouva Tatjana Etmanova.
Talouskriisi
voi aktivoida
Aleksei Etmanov esittää kolme skenaariota siitä, miten ammattiyhdistystoiminta Venäjällä kehittyy.
– Huonoin vaihtoehto on se, että kaikki ammattiliitot degeneroituvat pseudoliitoiksi, jotka ovat täysin viranomaisten kontrollin alla. Toinen on se, että ihmiset lopultakin ymmärtäisivät, että maahan täytyy perustaa todellisia toimivia ammattiliittoja, jotka kykenevät ja haluavat puolustaa työntekijän etuja sekä työnantajaa että valtiovaltaa kohtaan. Kolmas on se, ettei olisi minkäänlaisia ammattiliittoja, vaan ihmiset puolustaisivat itse itseään.
– Me tietysti pyrimme siihen, että toinen vaihtoehto toteutuisi.
Etmanov ja hänen ammattiliittotoverinsa ovat jokseenkin optimistisia, mutta huomauttavat, että tilanne on hyvin vakiintumaton.
– Venäläinen kapitalismi on vielä uusi, ja ihmiset yrittävät orientoitua siinä. He eivät vielä täysin ymmärrä sen lainalaisuuksia.
Talouskriisi näkyy Etmanovin mukaan siten, että työnantaja käyttää tekee sen varjolla supistamistoimia, jotka usein kohdistuvat nimenomaan ay-aktiiveihin. Toisaalta Etmanov uskoo, että kriisin myötä ihmiset ryhtyvät miettimään aiempaa enemmän politiikkaan liittyviä kysymyksiä ja saattavat aktivoitua.
Solidaarisuutta
yli rajojen
Ay-aktiivit pitävät runsaasti yhteyksiä ulkomaille.
– Yhteistyö on elintärkeää, koska yritykset ovat ylikansallisia ja hyvin usein pyrkivät yhtenäistämään käytäntöjään eri maissa. Kansainvälinen solidaarisuus ammattiliittojen ja työntekijöiden kesken auttaa voittamaan työtaisteluja. Viimevuotisen lakon aikana Fordin Espanjan tehtaan työntekijät pyrkivät estämään Fordin aikomuksen täyttää lakon aiheuttama aukko tuomalla sieltä Venäjälle autoja, Etmanov mainitsee.
– Työnantajan ja työntekijän väliset ongelmat ovat samanlaisia kaikkialla. Yhteistyön kautta ammattiliitot ja työntekijät voivat jakaa kokemuksia, täydentää Tatjana Etmanova.
Venäjällä on otettu oppia erityisesti Brasiliasta. Myös muun muassa Kanada ja Venezuela ovat Fordin tehtaan ay-aktiiveille tärkeitä, koska niissä on juuri autoteollisuudessa vahvoja ammattiliittoja.
uutiskirje 
