Reykjavikin kadut ovat rauhoittuneet viikkoja kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Parlamenttitalon edessä olevalla torilla lapset rakentavat lumiukkoa. Ainoastaan parlamentin rikkinäiset ikkunat muistuttavat enää siitä, että paikka oli täydellinen taistelutanner vielä jokin aika sitten.
Talouskriisi ja epäluottamus poliitikkoihin ajoivat kansan kaduille. Parhaimmillaan mielenosoituksiin osallistui arviolta 10 000 ihmistä. Se on käsittämättömän suuri luku. Islannissa asuu 320 000 ihmistä eli mielenosoituksissa oli kolme prosenttia koko kansasta.
Mielenosoitukset riistäytyivät ajoittain mellakoiksi, jotka nekin ovat täysin vieraita Islannille. Parlamenttitaloa kivitettiin, pääministerin auto yritettiin kaataa ja kokkoja poltettiin. Poliisi joutui kaivamaan aikoinaan Nato-kokousta varten hankitut mellakkavarusteet ja hajottamaan joukkoja kyynelkaasun avulla.
Spontaanisti liikkeelle lähteneet mielenosoitukset kasvoivat viikko toisensa jälkeen ja mielenosoittajien päävaatimukset olivat hallituksen, keskuspankin johtajan sekä rahoitustarkastuksen päällikön ero. Lopulta mielenosoittajien paine oli niin kova, että hallitus joutui eroamaan.
Yksityistäminen
talouskuplan alkujuuri
Islannin talouskriisin juuria voidaan etsiä vuosituhannen vaihteesta. Silloin päätettiin yksityistää valtion pankit. Ajatus oli se, että pankkien omistus olisi jakautunut pienissä osissa islantilaisille. Kävi kuitenkin toisin.
Pankit lipuivat sijoittajaryhmittymien haltuun. Jokaisella isolla sijoittajaryhmällä oli oma pankkinsa. Samalla taloutta liberalisoitiin mm. löysentämällä pankkivalvontaa.
Islantilaiset sijoittajat alkoivat omien pankkiensa avulla käydä huimaa ja aggressiivista sijoituspeliä. Kuvio oli tuttu Suomen kasinotalousvuosilta. Nurkanvaltauksilla ja nopeilla osakekaupoilla tehtiin huimia voittoja ja tappioita. Mutta tappioilla ei ollut väliä, kunhan seuraavalla viikolla pystyttiin takomaan entistä suurempia voittoja.
Kaikki tämä rakennettiin velkarahan päälle, jota omat pankit jakoivat auliisti. Eri yritysten ristiinomistuskuviot olivat niin monimutkaisia, ettei kukaan enää hallinnut kokonaisuutta. Kupla paisui niin kauan kuin kansainvälisiltä markkinoilta sai halpaa rahaa ja pörssikurssit nousivat.
Kun sitten lainahanat tyrehtyivät ja osakekurssit alkoivat heilua, korttitalo romahti. Pankkisektorin koko ei ollut enää missään suhteessa kansantalouden kokoon. Kun Islannin bruttokansantuote on noin 10 miljardia euroa, oli pankkisektorin koko 100 miljardia euroa. Sitä ei mikään kansantalous kestä laskusuhdanteessa.
Uusi hallitus
väliaikainen
Mielenosoitukset johtivat hallituksen kaatumiseen ja uuden hallituksen kokoamiseen. Eilen näytti selvältä, että tänään valtaan nousee väliaikainen sosiaalidemokraattien ja vasemmistovihreiden muodostama vähemmistöhallitus. Pieni keskustapuolue on lupautunut hallituksen ulkopuoliseksi tukijaksi, joten koalitiolla on kahden paikan enemmistö parlamentissa.
Vihreä vasemmisto on korostanut hallituksen väliaikaisuutta. Hallitus toimii ad hoc -pohjalta. Kiireiset ongelmat yritetään ratkaista, mutta vasta toukokuussa järjestettävien ennenaikaisten vaalien jälkeen valtaan nousevalla hallituksella on takanaan kansan tuki. Väliaikaiseen hallitukseen tullaan nimittämään myös vähemmän ministereitä kuin eronneessa hallituksessa oli.
Vasemmisto on nostanut kiireisiksi hallituksen asioiksi mm. asuntolainallisten työttömäksi joutuneiden pelastamisen, hätäpäissä säädettyjen terveysmaksujen poistamisen ja pankkijärjestelmästä huolehtimisen niin, että tavallisten ihmisten ja yritysten toiminta on mahdollista.
Samalla hallituksen pitäisi neuvotella kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainaehdoista. Vihreä vasemmisto äänesti parlamentissa IMF:n lainaehtoja vastaan, mutta puolue ei ole sanonut ehdotonta eitä lainanottamiselle.
Monet lainaehdot ovat toistaiseksi sellaisia, että niitä vihreä vasemmisto ei ole voinut hyväksyä. Esimerkiksi IMF:n vaatimus valtion alijäämän purkamisesta kahdessa vuodessa on vasemmistolle täysin mahdoton ajatus, sillä se johtaisi koviin leikkauksiin.
Vasemmistovihreät
gallupien kärjessä
Suomen vasemmistoliiton sisarpuolue on ollut jo pitkään hyvin suosittu Islannissa. Muiden puolueiden ryvettyneisyys ja vihreän vasemmiston selkeä vastavoimana toimiminen ovat nostaneet vasemmiston ennen kokemattomaan gallupsuosioon. Viimeisten mielipidemittausten mukaan peräti 32 prosenttia islantilaisista äänestäisi vihreää vasemmistoa, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Entisen pääministeripuolueen eli Itsenäisyyspuolueen kannatus on 24 prosenttia ja sosiaalidemokraateille mittaukset näyttävät 17 prosentin kannatusta.
Toinen kannatustaan selvästi kasvattanut puolue on keskusta. Puolue laittoi kaikki ”vanhat poliitikot” pihalle johdosta ja puolueen puheenjohtajaksi nousi tammikuussa 33-vuotias mies, joka oli tullut puolueeseen mukaan vasta joulukuussa. Ryvettyneiden vanhojen poliitikkojen vaihtaminen on nostanut puolueen kannatuksen 17 prosenttiin.
Jos vasemmistovihreät onnistuvat säilyttämään toukokuun vaaleihin asti kannatuksensa, voi olla hyvin mahdollista, että Islannissa tehdään pohjoismaista historiaa ja pääministeripuolueeksi tulee vasemmisto.
EU-jäsenyyden
kannatus laskenut
Yksi talouskriisin seuraus oli myös se, että EU-jäsenyyden kannatus alkoi kasvaa Islannissa. Islantilaisten käsitys on, että he eivät tarvitse varsinaisesti EU:ta, mutta maailman pienin valuutta Islannin kruunu on liian turvaton. Moni haluaisi euron ilman EU-jäsenyyttä.
Kasvanut EU-kannatus johti tilanteeseen, jossa sosiaalidemokraatit alkoivat liputtaa selkeästi jäsenyyden puolesta ja tänään piti alun perin olla Itsenäisyyspuolueen kokous, jossa puolue olisi ottanut myönteisen kannan EU-jäsenyyteen. Poliittinen kriisi tuli kuitenkin väliin.
Toukokuun parlamenttivaalien yhteydessä tullaan järjestämään myös kansanäänestys Islannin EU-jäsenyydestä. Tällä hetkellä kyllä-tulos ei näytä kovin todennäköiseltä, sillä viimeisten mielipidemittausten mukaan alle 40 prosenttia kansasta kannattaa jäsenyyttä.
Muutokset ovat kuitenkin nopeita, sillä vielä muutama kuukausi sitten luvut olivat juuri toisinpäin. Islannin vasemmistovihreä puolue ei kannata maansa EU-jäsenyyttä.
lehti 