Vähemmistöjä alkaa olla Suomessa muitakin kuin ruotsinkieliset. Ruotsalainen kansanpuolue on ammentanut kannatuksensa kielivähemmistön edustajana. Tarvitaanko enää yhden kielen puoluetta?
Suomessa puhutaan suomen lisäksi jo aika paljon muitakin kieliä kuin ruotsia. Kielipuolue alkaa olla aika vanhentunut juttu.
Ruotsin kielen asema on turvattu laeissa. Televisiossa on kielivähemmistön oma kanava, ja lehdistökin voi suhteellisen hyvin. On vaikea nähdä dramaattisia uhkakuvia ruotsin kielen aseman heikkenemisestä.
RKP:n on samanaikaisesti pidettävä huolta Pohjanmaan maanviljelijöistä, saariston kalastajista ja pääkaupunkiseudun hyväosaisista ruotsinkielisistä. Etujen sovittaminen samaan puolueeseen vaatii aikamoista akrobatiaa.
Vapaamielisenä oikeistopuolueena itseään pitävän RKP:n liberalismista on vähän jäljellä. Mitä aatetta tai eturyhmien asiaa kielipuolue enää ajaa?
Kokoomuksen peesissä ajelehtiva puolue ei voi olla samanaikaisesti saariston vähävaraisten ihmisten takana. Korkeintaan se voi puolustaa maanomistuksen etuja.
RKP perustettiin 1880-luvun alusta vuoteen 1906 toimineen Ruotsalaisen puolueen jalanjäljille. Hallituksissa ”ikuisena” roikkuneelta puolueelta ei poliittisia avauksia ole viime aikoina liiemmin irronnut. Edellinen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam jäi harmaaksi eminenssiksi, eikä Stefan Wallinkaan erottuvuudellaan ole toistaiseksi häikäissyt.
Koska RKP ei oikeastaan tee politiikkaa, kielipolitiikkaa lukuun ottamatta, puolueen alamäki jatkuu. Kannatuksen laskua ei voi pistää vain suomenruotsalaisten määrän vähenemisen piikkiin. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa saatu 4,57 prosentin kannatus ei hyvää lupaa.
Vielä 1987 kannatus oli 5,30 prosenttia. Lasku näyttää vääjäämättömältä.
Neljässä vaalipiirissä viime eduskuntavaaleihin osallistunut puolue joutuu puolustautumaan ruotsinkielisillä kannatusalueillaan. Sisään lämpiävällä politiikallaan se ei suomenkielisten ääniä saa.
Ruotsinkielisen kulttuurin vaalimiseen puoluetta tuskin tarvitaan. Ruotsinkieliset pitävät siitä muutenkin huolen.
Maan kulttuurielämässä ruotsinkielisten panos on moninkertainen verrattuna kielivähemmistön osuuteen väestöstä. Tästä kannattaa suomenkielistenkin olla kiitollisia.
Ruotsinkielisyydestä ja siihen nojaavasta kulttuurista huolehtiminen ei ole RKP:n yksinoikeus.
lehti 