Upealla Päijänteellä rantakuntineen on ns. tuhannen taalan paikka pyrkiä kestävän kehityksen mallialueeksi Unescon biosfäärialueverkostoon. Tällainen maailmanlaajuinen status olisi todellinen markkinavaltti rantakunnille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Keski-Suomen ja Hämeen ympäristökeskukset ovat selvittäneet YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon kehittämän biosfäärialuemallin soveltuvuutta Päijänteen seudulle. Raportti on parhaillaan lausuntokierroksella.
Päijänteen biosfäärialue olisi Suomessa ensimmäinen ”täysimittainen” kestävän kehityksen toiminta-alue. Kysymys on maamme toiseksi suurimmasta sisäjärvestä, jonka ympärillä on toistakymmentä kuntaa Jyväskylän ja Lahden välillä. Meillä on ennestään kaksi pientä biosfäärialuetta eli Saaristomeren ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueet, mutta siitä huolimatta biosfäärialueita Suomessa tunnetaan huonosti.
Biosfäärialueet tukevat nimenomaan ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta ja sitä kautta esimerkiksi ympäristöystävällistä matkailua ja ympäristöä arvostavaa muuta elinkeinotoimintaa. Ympäristökasvatuksen mahdollisuudet paranisivat ja mm. tiede- ja tutkimusyhteisöjen yhteistyömahdollisuudet lisääntyisivät. Yhteiseen hyvään kuuluisi sekin, että Päijänteen monipuolista ja arvokasta aluetta voitaisiin kehittää kokonaisuutena yhteisellä foorumilla.
Selvitysten perusteella Päijänteellä olisi selkeästi mahdollisuudet kivuta maailmanluokan biosfäärialueeksi. Jos ja kun kriteerit täyttyvät, Päijänne-kuntien olisi yhteistuumin pantavat hakemukset vetämään.
Koska kuntien lausuntojen perusteella kuitenkin näyttää siltä, että myös vanhanaikaisia ennakkoluuloja ja turhia ”naturapelkoja” on ilmassa, peräänkuuluttaisin Päijänteen rannoille jälleen kansanliikettä Päijänteen puolesta.
Muistamme, miten Päijänne puhtaaksi -kansanliike nousi vaatimaan 1980-luvulla upean, mutta tuolloin pahoin liatun järven puhdistamista. Tuo valtava kansanliike ja Päijänteellä tapahtunut käänteentekevä vesiensuojeluprosessi ovat sinällään maailmanluokan malliesimerkkejä ihmisen ja ympäristön myönteisestä vuorovaikutuksesta.
Ikäväkseni oma kotikaupunkini Jämsä (ja naapuri Kuhmoinen) on ainakin tässä vaiheessa asettunut epäilijän rooliin kaikenkaltaisten luonnonsuojelupelkojen vuoksi. Se on tosi harmittavaa, koska Jämsän kaupunki Himos-matkailukeskuksineen voisi rohkeasti astua jopa veturiksi tai ainakin merkittäväksi hankkeen edistäjäksi. Paradoksi on, että Jämsässä kielteiset näkemykset ovat peräisin elinkeinoyhtiöstä, vaikka sen jos minkä luulisi ymmärtävän kansainvälisen tunnetun brändin merkityksen matkailulle. Elinkeinoyhtiötä sen sijaan pelottavat vaikutukset metsäteollisuuteen ja uusiin suojelumääräyksiin.
Selvitysten perusteella biosfäärialueen lähtökohtana on, ettei uusia suojelualueita perusteta, metsienkin käsittely tapahtuu nykyisten lakien mukaisesti. Päijänteen alueelle on jo perustettu kaikki ne suojelualueet, jotka ovat sisältyneet valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Metsien suojelu tapahtuu Päijänteen alueellakin vapaaehtoisuuteen perustuvan Metso-ohjelman puitteissa.
Tarvitaan varmaan lisää tietoa, syvällisempää perehtymistä ja monipuolista keskustelua. Keskusteltavaa riittää vielä myös alueen rajauksesta ja hallinnon järjestämisessä. Tärkeintä on, ettei uhrata tulevaisuuden hienoa mahdollisuutta väärinymmärrysten ja ristiriitojen alttarille.
uutiskirje 
