Tim Weiner: CIA ja KGB tekivät herrasmiessopimuksen Helsingissä 1969
Tim Weinerin järkälemäinen historiateos CIA (Otava) tuottaa suomalaiselle lukijalle pienen pettymyksen. Suomessa on totuttu pitämään Helsinkiä yhtenä kylmän sodan polttopisteenä vakoilun maailmassa. Mutta Weinerin seikkaperäinen CIA-historia hädin tuskin mainitsee koko kaupunkia.
Suomessa kirjaansa alkuviikon julkistanut Weiner on selvästi valmistautunut kysymykseen. Hän ottaa kansiostaan kirjasta pois jääneen David Fisherin haastattelun, joka selittää asiaa. Fisher kuului Yhdysvaltain delegaatioon Neuvostoliiton kanssa käydyissä SALT-neuvotteluissa Helsingissä vuonna 1969. Neuvotteluiden tarkoituksena oli sopia strategisten ydinaseiden vähentämisestä.
Amerikkalaisen osapuolen tukikohtana toimi hotelli Kalastajatorppa, jonne pääsy oli ulkopuolisilta kielletty lukuunottamatta hotellissa sijainnutta diskoa.
Sana kiersi nopeasti Helsingissä. Kalastajatorpalla tapahtuu. Amerikkalaisten valtuuskunnassa oli 55 miestä ja diskossa öisin 150 suomalaista naista.
Fisher jatkoi:
”Uskon, että silloin tehtiin kylmän sodan oloissa ainutlaatuinen sopimus. KGB:n ja CIA:n paikalliset johtajat sopivat, ettei kumpikaan osapuoli yritä soluttautua toisen valtuuskuntaan.”
David Fisherin mukaan joku delegaatti olisi hyvinkin voitu johdatella ansaan suomalaisen blondin avulla. Mutta näin ei tehty.
Tim Weinerin tietojen mukaan tämä oli ensimmäinen kerta kylmän sodan aikana, kun KGB ja CIA tekivät herrasmiessopimuksen ja sitoutuivat olemaan vakoilematta toisiaan.
Myöhemminkään CIA ja KGB eivät Weinerin mukaan törmänneet mainittavasti toisiinsa Helsingissä, koska kaupungilla oli 1970-luvulla rooli neuvottelujen ja sopimusten keskuspaikkana.
Vain vanhempi Bush
tunsi CIA:n roolin
Tim Weinerin CIA on tylyä luettavaa maailman mahtavimmaksi luullusta tiedusteluorganisaatiosta. Kuten Viikkolehdessä jo viime syksynä kerrottiin, CIA:n 60-vuotinen historia on täynnä katastrofaalisia epäonnistumisia.
New York Timesin toimittaja Tim Weiner kertoo itseään yllättäneen eniten se, miten tulehtuneet Yhdysvaltain presidenttien ja CIA:n johtajien suhteet ovat olleet kautta vuosikymmenten.
– Uskon, että vain yksi presidentti on todella ymmärtänyt, mikä CIA on, miten salaiset operaatiot toimivat ja mihin CIA pystyy ja mihin ei pysty. Hän oli vanhempi George Bush, joka itse oli jonkin aikaa johtanut CIA:ta, Weiner sanoo Viikkolehden haastattelussa.
CIA perustettiin vuonna 1947. Tim Weinerin mukaan sille asetettiin vain muutama tehtävä. Sen oli määrä estää uusi Pearl Harbourin kaltainen yllätyshyökkäys, pitää presidentti täysin tietoisena muun maailman kehityksestä ja etenkin pitää presidentti informoituna niin, että hän pystyy suunnittelemaan Yhdysvaltain strategiaa pitkälle tulevaisuuteen.
Mutta kaikki tämä on laiminlyöty niin kauan, etteivät amerikkalaiset enää osaa tiedustelua, Weiner sanoo. Sen, mitä tapahtuu juuri nyt, kertoo CNN, ei CIA. Silloin kyseessä on kuitenkin informaatio ilman kontekstia. Se ei korvaa tiedustelutietoa.
”Homma on
hoidettu”
Tim Weinerin kirja ilmestyi Yhdysvalloissa viime kesänä nimellä Legacy of Ashes. Samoihin aikoihin vietettiin CIA:n 60-vuotispäivää, mutta juhlia ei järjestetty.
Weinerin mukaan CIA:n nykyiset ongelmat juontavat juurensa kylmän sodan loppuun. Moni veteraaniagentti jätti viraston ja yleensäkin 1990-luvun alussa elettiin ”homma on hoidettu” -tunnelman vallassa. George Tenet sai 1990-luvun puolivälissä johdettavakseen tiedusteluviraston, joka oli raunioina. Viime vuonna ilmestyneissä muistelmissaan hän kuvasi sitä palavaksi öljynporauslautaksi.
1998 al-Qaida iski ensimmäisen kerran amerikkalaiskohteisiin Tansaniassa ja Keniassa. Iskujen jälkeen Tenet kirjoitti Valkoiseen taloon salaisen muistion, jossa hän varoitti tiedustelutoiminnan heikkouksista. Jos niitä ei laiteta kuntoon, Tenet ennusti tulevaisuudessa katastrofaalista epäonnistumista. Muistio oli päivätty 11.9. 1998.
Irakin sota CIA:n
suurin virhe
Tim Weiner ei kuitenkaan pidä CIA:n suurimpana epäonnistumisena syyskuun yhdettätoista kolme vuotta myöhemmin. Pahinta hänestä ovat sotaan johtaneet ”todisteet” Irakin joukkotuhoaseista. Maailman silmissä silloin Yhdysvaltain luotettavin mies, ulkoministeri Colin Powell, esitteli YK:ssa todisteita, jotka pohjautuivat neljä vuotta vanhoihin YK:n asetarkastajien tietoihin.
– He keräsivät kokoon kaiken tietämänsä ja julkistivat sen. Ei se ole mitään tiedustelutietoa, Weiner sanoo.
– Menimme sotaan huonon tiedustelun takia. Ja tässä ollaan viisi vuotta myöhemmin, jumissa Irakissa.
– Juuri näin käy, kun tiedustelu epäonnistuu. Sotilaita kuolee. Sota on tiedustelun epäonnistumisen pahin seuraus.
Tim Weinerin mukaan Irak-katastrofin jälkeen CIA:n purkaminen oli hyvin lähellä.
Nyt oppia on otettu sen verran, että analyytikot erottelevat hyvin tarkkaan sen, mitä he tietävät varmasti ja mihin varmuus perustuu, ja he sanovat myös, mitä eivät tiedä ja mitä luulevat.
Yhdysvaltain
maine murskana
Salaisen palvelun perustehtävä on rekrytoida ulkomaalaisia agentteja. Tim Weinerin mukaan tämä on CIA:lle kymmenen kertaa vaikeampaa Irakin sodan jälkeen. Syynä ovat salaisten vankiloiden verkosto sekä Guantanamo ja Abu Ghraib.
– Kylmän sodan aikana amerikkalaisen tiedusteluviraston oli helpompaa palkata ulkomaalaisia agentteja. Silloin Yhdysvallat edusti vapautta, oikeutta ja demokratiaa. Voitko kuvitella, miten paljon vaikeampaa CIA-virkailijan on tänään rekrytoida muslimeja Lähi-idän alueelta kaiken maan imagolle tehdyn vahingon jälkeen?
Weiner ennustaakin, että marraskuussa valittava seuraava Yhdysvaltain presidentti, on hän kuka tahansa, sulkee Guantanamon vankileirin ja kieltää kidutuksen Yhdysvaltain ulkopolitiikan välineenä.
Amerikkalaiset
eivät osaa arabiaa
Todella pätevän henkilöstön hankkiminen CIA:han on Tim Weinerin mukaan todellinen ongelma myös Yhdysvaltain sisällä. Hän uskookin, että seuraava presidentti myös käynnistää todella pitkän tähtäimen ohjelman parantamaan maan asiantuntemusta Yhdysvaltoja kiinnostavien maiden tuntemuksessa. Yksi mahdollisuus on aloittaa sotilasakatemioiden kaltainen kansallinen turvallisuusakatemia, jossa nuorille opetetaan eri maiden kieliä, historiaa ja kulttuuria.
Yhdysvaltain näkökulmasta tämä tulisi varmasti kipeään tarpeeseen.
Kun entisen ulkoministerin James Bakerin johtama Irak-ryhmä viime vuonna vieraili Bagdadin vihreällä vyöhykkeellä, niin sen tekemän kyselyn mukaa tuhansista amerikkalaisista kuusi osasi edes auttavasti arabian kieltä. Sodassa oli oltu neljä vuotta ja edelleen tilanne oli tämä.
– Mutta tämä ei ole erityisesti CIA:n, vaan koko Yhdysvaltojen ongelma. Me haluamme kaikkien puhuvan kuin me, ajattelevan kuin me ja toimivan kuin me.
Yhdysvallat suurin
uhka itselleen
Tim Weiner sanoo, että todellisia terroristeja on joitakin satoja ja myötäjuoksijoita tuhansia. He pystyvät tappamaan amerikkalaisia, mutta eivät vahingoittamaan kansakuntaa.
– Ainoat, jotka siihen pystyvät, olemme me itse. Jos luomme terrorismi-teollisen kompleksin, elämme pelossa ja muodostamme orwellilaisen pelon ministeriön, he voittavat, hän toteaa mukaillen kuuluisaa puhetta sotilas-teollisen kompleksin muodostamasta uhkasta amerikkalaiselle demokratialle.
– Tapahtuuko niin? Ei vielä, Weiner kuitenkin lieventää.
ETYK lopun alku
Neuvostoliitolle
CIA:n toiminnasta on pakko löytyä joitain onnistumisiakin. Pyynnöstä Tim Weiner nimeää yhden:
– Helsingissä CIA vaikutti paljon aserajoitusneuvotteluihin ja ETY-sopimuksen muotoiluun 1975. Siellä on tämä upea lause ihmisten ja ajatusten vapaasta liikkuvuudesta. Uskon, että tämä melko tylsä lause oli suurin isku Neuvostoliiton panssariin. Jimmy Carter käytti lausetta hyväkseen ja hän käytti CIA:ta levittämään telefakseja ja muita kommunikaatiolaitteita Lech Walesalle Puolaan sekä Tshekkoslovakiaan, Moskovaan, jopa Siperiaan.
– Minä uskon, että tämä merkitsi lopun alkua kylmälle sodalle.
– Saiko CIA tämän aikaan? Ei, mutta sillä oli pieni rooli. Me emme menneet Viroon ja Latviaan heiluttamaan Amerikan lippua tai tanssimaan Berliinin muurin raunioille. CIA:n johtaja Bob Gates ja vanhempi presidentti Bush pysyivät rauhallisina. He tiesivät, mihin CIA pystyy ja mihin ei. Kylmä sota päättyi ilman, että oikeastaan laukaustakaan ammuttiin, koska kaikki pysyivät rauhallisina.
lehti 