Tutkimus:
Vuorotteluvapaan pitäminen ei auta vapaalla olleiden myöhempää työllisyyttä.
Vuorotteluvapaasijaisten myöhempään työllistymiseen sijaisuudella sen sijaan on positiivinen vaikutus.
Tällaisiin tuloksiin päädytään työ- ja elinkeinoministeriön eilen julkistamassa tutkimuksessa vuorotteluvapaan työllisyysvaikutuksista.
Tutkimuksen mukaan vuorotteluvapaan pitäneiden työllisyys on neljästä kuuteen prosenttiyksikköä pienempi kuin tutkimuksen verrokkiryhmän.
Samoin myös heidän tulonsa vapaan jälkeen ovat muita työllisiä pienemmät ja heidän saamansa sosiaalietuudet vastaavasti suuremmat.
Vaikka vuorotteluvapaajärjestelmä on siis näillä mittareilla tarkasteltuna epäonnistunut tavoitteessaan tukea työssä jaksamista, sen positiiviset vaikutukset ovat selvät.
Vuorotteluvapaasijaisten työllisyysaste on vielä kahdeksankin vuotta sijaisuuden jälkeen noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin verrokkiryhmällä.
Siten myös heidän tulotasonsa on korkeampi.
Tutkimus osoittaa, että sijaisuuden aikana saatu työkokemus on arvokasta myöhemmän työllistymisen kannalta.
Järjestelmä
vakinaistetaan
Työministeri Tarja Cronbergin mukaan hallitus on sitoutunut vakinaistamaan syksyllä tähän asti kokeilumuotoisena toimineen vuorotteluvapaajärjestelmän, vaikka siinä on puutteensa.
– Nyt julkaistu tutkimus herättää kysymyksen siitä, mikä vuorotteluvapaajärjestelmän merkitys on ja miten se tulisi suunnata, Cronberg pohtii.
Hän nostaa esiin tutkimuksessa pimentoon jääneen kysymyksen siitä, mikä merkitys vuorotteluvapailla on esimerkiksi perheiden jaksamiselle.
– Vaikuttaako vuorotteluvapaiden pitäminen lasten hyvinvointiin? Cronberg kysyy.
Ehtoja
ei kiristetä
Sosiaaliturvan uudistusta puuhannut Sata-komitea ehdotti tammikuussa vuorotteluvapaan ehtojen tiukentamista niin, ettei vapaalle pääsisi ilman hyväksyttävissä olevaa syytä. Cronbergin mukaan ehtoja ei kuitenkaan olla kiristämässä.
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus ei paljasta, johtuuko vapaalla olleiden heikompi työllistyminen työuupumuksesta vai siitä, että vuorotteluvapaa vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa työmarkkinoilla.
– Jos henkilökohtainen työmarkkinatilanne huononee vuorotteluvapaan myötä, on syytä kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota kuntoutukseen, Cronberg toteaa.
– Aina jää myös pohtimisen varaa siinä, olisiko työstä pois jääminen ollut jopa runsaampaa ilman ilman vuorotteluvapaajärjestelmää.
Nuoret
hyötyvät
Tutkimuksen valossa vuorotteluvapaan työllistävät vaikutukset kohdistuvat ennemmin nuoriin kuin varttuneisiin työntekijöihin.
Vuorotteluvapaalle jäävien keski-ikä on 42 vuotta, kun taas sijaisten keski-ikä on 34 vuotta. Tutkimuksen mukaan sijaisina toimineiden työllistymisvalmiudet ovat suuremmat kuin verrokkiryhmällä. Positiivinen vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
Lyhyellä aikavälillä vapaalle jääneiden työllisyys pienenee enemmän kuin sijaisten työllisyys kasvaa.
Pitkällä aikavälillä ero kääntyy kuitenkin toisin päin. Lopulta sijaisten työllisyys kasvaa 10 prosenttia verrattuna vapaalla olleiden työllisyyden kuuden prosentin laskuun.
Keskimääräinen vuorottelija on kunnan naistyöntekijä
Vuorotteluvapaajärjestelmä aloitettiin kokeiluna vuonna 1996.
Tarkoituksena on edistää työntekijöiden työssäjaksamista ja tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuuksia hankkia määräaikaista työkokemusta.
Vapaan kesto on 90–359 päivää, mutta se voidaan pitää osissa.
Vapaalle jäävän työhistorian on oltava vähintään kymmenen vuoden pituinen ja edellisestä vuorotteluvapaasta on oltava vähintään viisi vuotta.
Vapaan aikana vapaalla olijalle maksetaan korvausta, joka on työhistorian pituudesta riippuen 70 tai 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta.
Vuorotteluvapaata pitää vuosittain 7 000–8 000 työntekijää.
Sekä vapaalle jäävistä työntekijöistä että heidän sijaisistaan noin 70 prosenttia on naisia.
Yli puolet vuorotteluvapaista tapahtuu julkisella sektorilla. Erityisesti kuntien hyvinvointipalveluiden tuottajat käyttävät mahdollisuuttaan vapaaseen.
Vuorottelijoiden keski-ikä on 42 vuotta ja sijaisten 34 vuotta. (KU)
lehti 