Suomalaiset rauhanturvaajat joutuivat Afganistanissa lauantaina tulitaisteluun, jossa he käyttivät myös aseitaan. Kukaan suomalais-ruotsalaisen osaston sotilaista ei yhteenotossa saanut osumia, mutta kahakassa kuoli ainakin kolme hyökkääjää.
Afganistanissa on käynnissä sisällissota. Suomalaissotilaat ovat osana Nato-johtoista ISAF-joukkoa toisen osapuolen eli lännen tukeman hallituksen puolella. Viimeistään lauantain tapahtumien jälkeen on vaikea uskottavasti väittää, etteivätkö myös suomalaissotilaat osallistu sotaan, vaikka he ampuvatkin ”vain” itseään puolustaakseen. He ovat nyt olleet ihan konkreettisesti mukana sotatoimissa.
Suomalaiset ISAF-miehet ovat tosin jo aiemminkin ampuneet Afganistanissa. Ainakin kerran he osallistuivat 2006 monituntiseen tulitaisteluun, jossa ei tiettävästi kukaan kuollut, ja toisen kerran suomalaissotilaiden tulilinjalle joutui viholliseksi luultu oman joukkueen mies.
ISAF-operaatiolla oli aikanaan hyviä tarkoitusperiä. Operaatio on kuitenkin muuttanut täysin luonnettaan siitä, millaisena se alkoi seitsemisen vuotta sitten. Kyse ei enää ole samasta operaatiosta, joka aloitettiin YK:n mandaatilla. Alun perin ISAF-joukot lähtivät auttamaan Afganistanin väliaikaishallitusta pääkaupunki Kabulin turvaamisessa. Nyt ne käyvät sotaa hallituksen joukkojen rinnalla.
Suomessa ei ole syntynyt laajempaa kansalaiskeskustelua siitä, pitäisikö suomalaissotilaita ylipäätään olla mukana Nato-johtoisissa Isaf-joukoissa. Hallituksen kokoomuslaisten avainministereiden niin puolustusministeri Jyri Häkämiehen kuin ulkoministeri Alexander Stubbinkin mielestä mitään ongelmia ei ole ollut eivätkä viime viikon lopun tapahtumatkaan ole niitä aiheuttaneet.
Afganistanissa suomalaistenkin joukkojen osuutta on lisätty tilapäisesti lähestyvien presidentinvaalien takia tavoitteena turvallisuuden lisääminen, jotta paikalliset ihmiset uskaltautuisivat vaalipäivänä äänestyspaikoille.
Kokoomusministereiden mukaan nyt voidaan korkeintaan keskustella siitä, onko syytä jatkaa laajennetun joukon pitämistä Afganistanissa presidentinvaalien jälkeen.
Toisin kuin kokoomusministerit haluavat, nyt on nimenomaan hyvä tilaisuus laajentaa tätä keskustelua. Nyt voisi olla sopiva hetki vetäytyä ISAF-operaatiosta kokonaan.
n
Perinteestä poiketen
Kuuban presidentti Raúl Castro esitti poikkeuksellisen suorasanaisen analyysin maansa taloudesta vallankumouspäivän puheessaan. Puhe on omalla tavallaan osoitus siitä, että maa on siirtymässä uuteen aikaan. Perinteistä poiketen Raúl Castro oli varsin itsekriittinen. Hänen mukaansa Kuuba ei voi syyttää kaikista ongelmistaan jo 47 vuotta jatkunutta Yhdysvaltain taloussaartoa.
Saarto vaikuttaa maassa yhä moniin asioihin, mutta Castron mielestä Kuuba saa syyttää myös itseään muun muassa kehnosti toimivasta maataloustuotannosta sekä tiettyjen elintarvikkeiden pulasta. Maatalous pitääkin nyt saada omin ponnistuksin kuntoon. Usein uudistukset lähtevät liikkeelle omien virheiden tunnustamista. Ehkä niin tapahtuu myös Kuubassa..
uutiskirje 