Kolme uusmaalaista kuntaa eli Karkkila, Kauniainen ja Vihti joutuvat maksamaan ylimääräisen hinnan siitä, että kuntalaisten tahto vaaleissa toteutuu. Kolmessa kunnassa joudutaan valtion töppäilyjen takia järjestämään kuntavaalit uudelleen.
Uusintapäivään (6. syyskuuta) on aikaa enää kuukausi. Vaalien kampanjointiaika jää nyt varsin lyhyeksi jo pelkästään siitä syystä, että puolueilla ei yksinkertaisesti ole rahaa näyttäviin kampanjoihin.
Oikeus ja kohtuus on, että valtio tukee kuntia vaalien järjestämisessä ja ehdokkaita asettaneita puolueita niiden kampanjakuluissa. Yleensähän on niin, että virheitä tehneet joutuvat maksumiehiksi.
Syyllinen kolmen kunnan uusintavaaleihin on helppo löytää. Oikeusministeriö järjesti sähköisen äänestyskokeilun, jossa kaikki ei mennyt lakien ja asetusten mukaan, joten ministeriön pitää nyt myös vastata mokauksistaan.
Maassa, jossa päätösvalta perustuu edustukselliseen demokratiaan, kansalaisen on voitava luottaa siihen, että hänen antamansa ainutkertainen ääni lasketaan ja se myös osaltaan vaikuttaa vaalitulokseen. Jos näin ei tapahtuisi, niin tulevissa vaaleissa olisi turha toistaa tuttuja iskulauseita siitä, miten ”jokainen ääni vaikuttaa” tai ”vain annetut äänet lasketaan”.
Uusintavaalien pitäminen olikin ainoa mahdollisuus, vaikka julkisuudessakin on laskeskeltu, että bittiavaruuteen kadonneet äänet eivät olisi vaikuttaneet valtuustojen kokoonpanoihin. Sitä kukaan ei kuitenkaan pysty tarkkaan sanomaan, olisiko yksittäisten ehdokkaiden järjestys puolueen ehdokaslistalla voinut muuttua.
Kuntien kontolle – varsinkaan tässä taloustilanteessa – vaalien järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kuluja ei pidä missään nimessä siirtää
Hankalampi kysymys on se, miten korvataan puolueille vaaleista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Annetaanko kaikille saman verran? Riippuuko tukisumma ehdokasmäärästä? Otetaanko jotenkin huomioon viime syksyn kuntavaalien kampanjointibudjetit? Onko täysin oikeudenmukaista ratkaisua ylipäätään löydettävissä? Oikeusministeriön on nopeasti saatava ratkaisu rahoista aikaan, sillä vaalipäivä on jo todella lähellä.
n
Bisnestä oppikirjoilla
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki teki Aamulehden (4.8.) haastattelussa oppivelvollisuusiän nostamisen ohella vähemmälle julkisuudelle jääneen esityksen lukion oppikirjojen maksuttomuudesta. Monille vähävaraisen kodin oppilaalle kalliit oppikirjat voivat muodostua esteeksi koulunkäynnin jatkamiselle, vaikka päätä olisikin. Lukion kirjapaketti maksaa useita satoja euroja.
Koulukirjat pystyttäisiin tekemään myös halvemmalla eikä kaikista olisi pakko tehdä uusia painoksia joka vuosi. Monissa oppiaineissa, kuten matematiikassa, tieto ei vuodessa tai parissa vanhene. Kirjojen kierrätys olisi jo kestävän kehityksenkin kannalta järkevää. Vai eivätkö kouluviranomaiset uskalla astua kovaa bisnestä koulukirjoilla tekevien kustannustalojen varpaille?
uutiskirje 
