Tuoreet talousennusteet valavat uskoa tulevaisuuteen, vaikkakin varovasti. Varsinaista lamaa ei sitten ilmeisesti tulekaan, vaikka talouden taantumasta saammekin kärsiä vielä pitkään. Työttömäksi tai lomautetuksi joutuneen kannalta on tietenkin se ja sama, miksi häneltä työpaikan vienyttä talouden vaihetta kutsutaan.
Mielenkiintoista tuoreissa ennusteissa on, että ne ovat jälleen hyvin samansuuntaiset, vaikka luvuiltaan hieman toisistaan poikkeavatkin. Kun eri tutkimuslaitokset talvella ennustivat talouden painuvan rytinällä alaspäin, niin silloinkin suunta oli sama, vaikka jyrkkyysasteessa oli eroja. Talvella näytti jo siltä, että talousennustajat alkoivat kilpailla sillä, kuka lyö surkeimmat luvut pöytään. Käykö nyt päinvastoin?
Palkansaajien tutkimuslaitos PT uskoo bruttokansantuotteen kasvavan Suomessa ensi vuonna 1,8 prosenttia, kun tähän asti rohkeimmat ennustajat ovat ennakoineet nollakasvua. Nordea pani vielä PT:täkin paremmaksi ja arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi 2,5 prosenttia. Tämän vuoden negatiivista kehitystä sen sijaan ei kummankaan laitoksen mukaan pelasta enää mikään, vaan loppuvuoden aikana saatetaan mennä jopa ennakoituakin alemmas.
Suomessa kasvu voi oikeastaan käynnistyä vain, jos vienti alkaa vetää. Tutkimuslaitokset arvelevat käänteen tapahtuvan viimeistään ensi vuoden lopulla.
Vaikka talouden valoisampia aikoja alkaa hiljalleen olla näkyvissä, niin synkkiä työttömyysnäkymiä ei muuta muuksi mikään. Työttömiä suomalaisia on ennätysmäärä ensi keväänä. Suurtyöttömyys hidastaa väistämättä kotimaisen kulutuksen elpymistä, siksi myös ensi vuonna tarvitaan elvytystoimia.
Vaikka se voi tuntua jankuttamiselta, niin pakko on sanoa kuntien kaipaavan lisää rahaa. Edelleen pitää satsata myös sekä asuinrakentamiseen että erilaisiin julkisiin investointeihin. Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä toiveet eivät tältä osin kuitenkaan täyty.
lehti 