Hoiva- ja rakennusaloilla ei luulisi olevan mitään yhteistä. Tällä viikolla julkistetut lääninhallitusten vanhusten hoitoa koskevat selvitykset paljastavat, että ainakin yksi yhteinen ongelma alkaa yllättäen olla todellisuutta.
Rakennusalalta tuttu töiden pirstominen ja ketjuttaminen aliurakoiksi on käynnistynyt myös hoiva-alalla. Säästösyistä kunnat ostavat yhä enemmän palveluita yksityisiltä samalla kun kustannusvastuu on siirtynyt ja siirtyy aina vain enemmän vanhuksille itselleen. Vanhusten pitäisi pystyä vertailemaan palveluiden hintoja ja laatua samaan aikaan, kun hoivatuote pilkkoutuu alihankkijoille, joista yksi hoitaa siivouksen, toinen pyykit ja kolmas ruokailun. Esimerkiksi.
Selvityksissään eduskunnan oikeusasiamiehelle lääninhallitukset valittavat, miten vaikeaa jo nykyisin on valvoa pirstoutunutta hoiva-alaa. Jatkossa tämä käy aina vain vaikeammaksi, kun yksityisiä toimijoita ja alihankintaketjuja tulee lisää. Jos lääninhallitukset eivät pysty valvomaan alaa, niin miten sitten vanhukset itse?
Lääninhallitusten selvityksistä ilmenee myös, että vanhusten hoito on pirstoutunut noin 1 500 laitokseen. Niistä jo lähes puolet on yksityisiä palveluntarjoajia, joiden määrä kasvaa edelleen läänistä riippuen 10-30 prosentin vuosivauhdilla. Osalla hoivayrittäjiksi hakeutuvista ei ole lainkaan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta. Tästä huolimatta lääneistä suurimmassa, Etelä-Suomen läänissä ei viime vuonna tehty lainkaan tarkastuksia yksityisiin hoivakoteihin. Ei tehty, koska ei ole resursseja.
Poliittisella tasolla hoivapalveluiden puutteet nousevat jälleen keskusteluun myös eduskunnassa, kun SDP ilmoitti pikavauhtia tekevänsä asiasta välikysymyksen.
SDP:n osalta välikysymys kertoo poliittisen muistin lyhyydestä. Lääninhallitusten selvitykset kuvaavat tilannetta vuonna 2008. SDP oli itse hallituksessa vielä suuren osan edellistä vuotta. Ei porvarihallitus saanut puolessatoista vuodessa täystuhoa aikaan, ja sosiaalidemokraatit tietävät sen itsekin. Kyse on ongelmasta, joka on tunnettu vuodesta toiseen, mutta jolle sosiaalidemokraattisetkaan valtiovarainministerit eivät heltyneet, kun tuli puhe rahasta.
SDP oli itse vastaamassa välikysymykseen täsmälleen samasta asiasta 3. toukokuuta 2006. Nyt oppositiossa SDP vaatii lisää rahaa hoivaan. Kolme vuotta sitten valtiovarainministeri Eero Heinäluoma sanoi eduskunnalle, ettei kunnilla ole puutetta rahasta, vaan kuntapäättäjien pitäisi ottaa aidosti vastuu hoidon tasosta.
Kumpaa SDP:tä tässä nyt pitäisi uskoa?
uutiskirje 
