Syfo kehottaa pohtimaan, mikä vääristää kilpailua
Onko palkkatuki yritystukea? Tästä pitäisi käydä perustava keskustelu ennen kuin päätetään lakimuutoksesta, joka määrittelee muun muassa sosiaalisten yritysten työllistämiseen saamaa palkkatukea.
– Nyt lähdetään siitä, että EU-kilpailusäännökset kieltävät yritystuet ja palkkatuki katsotaan yritystueksi, sanoo Inka Lilja, Syfo Oy:n oikeudellinen asiantuntija. Syfo on sosiaalisia ja yhteiskunnallisia yrityksiä tukemaan perustettu asiantuntijayritys.
Kun palkkatuki lasketaan yritystueksi, sen katsotaan vääristävän kilpailua.
Työttömien yhdistyksissä ja muissa palkkatuella työllistäviä yrityksiä pyörittävissä järjestöissä on herännyt hätä työllistettävien puolesta, kun työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kiireellä lainmuutosta, jonka pelätään ajavan palkkatukityöllistämisen alas rajoittamalla kolmannen sektorin työllistämistoiminnalle annettavien yhteiskunnan tukien määrää.
Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö laskee, että saman tien menetetään jopa 10 000 työpaikkaa. Menetys kohdistuisi kaikkein vaikeimmin työllistettäviin ihmisiin.
Ei tukea vaan kompensaatiota
Lilja ei puhuisi yritystuesta.
– Mielestämme palkkatuki ei ole varsinaisesti yritystukea, vaan kompensaatiota siitä, että työllistetään vaikeasti työllistettäviä tai vajaakuntoisia ihmisiä. Mutta EU-tulkinnan mukaan se on yritystukea.
Hän perääkin laajempaa keskustelua siitä, millainen toiminta vääristää kilpailua.
– Alkajaisiksi pitäisi keskustella siitä, mikä on järjestöjen rooli liiketoiminnan kentässä. Rooli pitäisi nähdä laajemmin kuin vain niin, että joku myy jotain palvelua. Siihen liittyy pitkälti se, miten palvelu tuotetaan, Lilja sanoo.
Käytännössä hän pyytää pohtimaan esimerkiksi sitä, vääristääkö kilpailua se, että työttömien yhdistys pitää kahvilaa.
– En usko, että se kaataa paikkakunnan muita kahviloita, Lilja arvioi.
Hän muistuttaa työttömien kahvilan tuottavan muutakin palvelua kuin kahvinkeittämistä ja myymistä. Lisäarvoa tuo työllistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, kohtauspaikan luominen, yhteisöllisyys.
Syntyy yhteiskunnallista hyvää.
– Tätä kokonaisuutta ei nyt osata nähdä.
Kaksi vaihtoehtoa
Vaihtoehtoja on kaksi. De minimis -menettely tarkoittaisi, että työllistäjä voi saada noin 70 000 euron tuet yhteiskunnalta palkkatukityöhön, ja ryhmäpoikkeusmenettely merkitsisi, että työllistäjän pitäisi kattaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän palkkamenoista 50 prosenttia muita teitä kuin yhteiskunnan tuista. Vajaakuntoisten kohdalla prosentti olisi 75.
Lilja rauhoittelee palkkatuella työllistäviä yrityksiä.
– Asia on ministeriössä vasta valmistelussa. Juuri nyt kannattaa kertoa työ- ja elinkeinoministeriöön, kumpi kahdesta tarjolla olevasta vaihtoehdosta on oman toiminnan kannalta parempi, hän kehottaa.
Syfo tarjoaa väylän kertomiselle. Se kerää internetsivujensa kautta syyskuun loppuun asti tietoa työllistämistoiminnasta ja toimittaa materiaalin ministeriöön lainvalmistelun taustatiedoksi.
Vaikka mitään ei ole vielä päätetty, vauhti on kova, sillä laki on tulossa voimaan jo vuoden vaihteessa. Lakiesitys aiotaan antaa jo lokakuun puolivälissä hallitukselle, jolta se tulee eduskunnalle parin viikon sisällä.
Kiertoteitä
Lilja arvioi, että kahdesta tarjolla olevasta vaihtoehdosta de minimis -menettely olisi katastrofi sosiaalisille yrityksille, jotka työllistävät palkkatuella kymmeniä tai satoja ihmisiä. Se taas ei juuri hetkauttaisi järjestöjä, joilla on yksi tai muutama ihminen palkkatukitöissä.
Se voisi johtaa kiertotiehen: Isoja palkkatukityöllistäjiä pilkottaisiin pieniksi yksiköiksi, mikä aiheuttaisi rutkasti lisää byrokratiaa.
– Näin varmasti kävisi. Muodostettaisiin kirjanpidollisesti erillisiä yksiköitä, joista kukin palkkaa ihmisiä sallitulla summalla, Lilja sanoo.
Ryhmäpoikkeusmenettelyn ongelma taas saattaa olla se, että osa palkkakustannuksista on hankittava muualta kuin tuista.
Lilja ei lähde arvioimaan, onko lopun hankkiminen mahdollista sosiaalisille yrityksille, mutta sanoo, että nytkin on harvinaista, että tuet muodostaisivat palkan sataprosenttisesti.
– Yksityiskohtia on vaikea arvioida nyt, kun ministeriöltä ei ole vielä yksityiskohtaista esitystä olemassa, hän toteaa.
– EU:n ryhmäpoikkeusasetus asettaa vain katon sille, kuinka hyvä palkkatukijärjestelmä voi olla. Kukin valtio voi sen sisällä miettiä, miten se järjestetään.
uutiskirje 