Nikolas Elomaalla on 20 vuoden kokemus ay-liikkeen tehtävistä
SAK pani viikko sitten organisaationsa uusiksi. Samalla järjestön uudeksi edunvalvontajohtajaksi, Lauri Lylyn vanhalle paikalle, nostettiin SAK:n lakimiehenä aikaisemmin toiminut Nikolas Elomaa, 40.
– On ollut monelle suuri hämmästys, että minut nostettiin asiantuntijasta suoraan pomoksi, mutta olen ollut melkein 20 vuotta ay-liikkeen palveluksessa, Elomaa kommentoi nimitystään.
1990-luvun laman aikaan Elomaa työskenteli eri liittojen työttömyyskassoissa. Hänen kotipesänsä on kuitenkin Palvelualojen ammattiliitossa (PAM), jossa hän työskenteli muun muassa hotelli- ja ravintolapuolen sopimusvastaavana ennen siirtymistään SAK:n lakimieheksi.
Vaikka Elomaa on lakimies, hän vierastaa juristien valtaa ay-liikkeen johtotehtävissä.
– En pidä juristihegemoniasta. Juristin koulutus on aika tekninen koulutus. Juridiikka on ay-maailmassa enemmänkin tekninen apuväline. SAK:laisessa liikkeessä peruskivijalka on, että johtajat ovat kentän ihmisiä ja asiantuntijatehtävät ovat erikseen, hän toteaa.
Samaan hengenvetoon Elomaa huomauttaa, että SAK:n edunvalvontajohtajalle juristitausta sopii hyvin.
– Tässä tehtävässä juristin koulutus ei sinänsä ole haitta, koska edunvalvontaosaston keskeisiä osa-alueita ovat sosiaaliturvalainsäädäntö, työehtosopimuslainsäädäntö ja työoikeus. Siinä mielessä tämän osaston uudessa työnjaossa juristin koulutus antaa enemmän apuja kuin monessa muussa ay-liikkeen tehtävässä.
Palvelusektorin mandaatilla
Elomaa myöntää, että hänet valittiin tehtävään ainakin osittain PAM:in mandaatilla.
– Rekrytointivaiheessa taustallani on varmasti ollut merkitystä, mutta SAK:ssa tehtäväni ei ole ajaa tai edistää palvelualojen asiaa. Se on Palvelualojen ammattiliiton eli PAM:in homma. Julkisten palveluiden puolestapuhuja on taas JHL, Elomaa tähdentää.
Työlainsäädännössä pätkätyöläisten asema ja etenkin palvelutyöntekijöiden etujen ajaminen ovat Elomaan sydäntä lähellä.
– Se millä tavalla taustani on näkynyt työssäni SAK:ssa, on näissä pätkätyökysymyksissä. Kaikki ongelmat, jotka liittyvät pätkätöihin, ovat tulleet minulle ruohonjuuritasolta tutuksi. Sitä tietoa olen voinut käyttää SAK:ssa.
Muuttuuko SAK:n imago?
SAK:ta on julkisuudessa usein moitittu siitä, että järjestö ajaa vain vakituisessa työsuhteessa olevien teollisuustyöntekijöiden asiaa.
Elomaan myötä tämä mielikuva SAK:sta saattaa muuttua. Moni vanhempi ay-vaikuttaja voi alkaa kiemurrella, kun puhe kääntyy pätkätyösukupolveen tai niin sanottuihin prekariaatti-aktivisteihin. Elomaa päinvastoin innostuu.
– Pätkätyökysymystä käsitellään liiaksi yhtenä klönttinä. On paljon nuoria ja erityisen paljon opiskelijoita, joille pätkätyöt eivät ole mikään ongelma ja sopivat elämäntilanteeseen hyvin. Sen sijaan vastentahtoinen pätkätyö on paha asia.
Elomaan mielestä vastentahtoinen pätkätyö näyttäytyy varsinkin kuntasektorilla määräaikaisuuksien yleisyytenä.
– Se tuntuu olevan alalla rakenteellinen ja sisäänleivottu iso ongelma. Myös vuokratyöntekijöiden turva on edelleen heikko suhteessa vakituisiin työntekijöihin.
Myös osa-aikaisuus ongelmallista
Elomaa haluaa nostaa esiin myös osa-aikatyöntekijöiden ongelmat. Esimerkiksi kaupan alalla työajaksi määritellään usein vain 30 viikkotuntia, vaikka halukkuutta olisi tehdä täyttä viikkoa.
– On tilanteita, joissa kaikki osa-aikatyöntekijät haluaisivat lisätunteja eikä kukaan tule toimeen kunnolla.
Elomaan mielestä iso kysymys on, voiko pätkätyöongelman ratkaista lainsäädännöllä.
– Ei varmaankaan voi. On päätettävä, mitä ratkaistaan työehtosopimuksilla, mitä ratkaistaan lainsäädännöllä ja mitä kompensoidaan työttömyysturvalla. Toisaalta moni nuori haluaa hakea työkokemusta pätkätöiden kautta.
Koordinointia ja koordinointia
Nyt käynnissä oleva sopimuskierros on Elomaan tulikoe. Hänen tehtävänään on SAK:laisen liittokentän työehtosopimuskierroksen koordinointi.
Sana ”koordinoida” on raivannut tiensä työmarkkinasanastoon. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto että palkansaajakeskusjärjestöt puhuvat toistuvasti sopimuskierroksen koordinoinnista.
Mitä sillä tarkoitetaan?
–Se on käytännössä sitä, että jo hyvissä ajoin ennen sopimusten umpeutumista käydään sopimusaloittain läpi taustakeskustelua siitä, mitä työnantaja hakee ja mihin he ovat valmiita. Sillä tavalla tieto vaihtuu pöydästä pöytään, ja työnantajien valitsema taktiikka tulee tunnetuksi.
Elomaan mukaan koordinointi ei tarkoita, että keskusjärjestö laatisi SAK:laiselle kentälle yhteisen palkankorotustavoitteen.
– Käänteisesti näin kuitenkin tapahtuu. Kun Metalliliitto teki 0,5 prosentin palkkaratkaisun, tiedämme, että tämä on luku, jota moni tavoittelee.
uutiskirje 
