Pääministeri Matti Vanhanen puhui elvytyksen alasajosta keskiviikkoaamuna, kun eduskunta jatkoi budjettikeskusteluaan.
Pääministerin mukaan talouden elvytystä on vielä jatkettava, mutta samaan aikaan on aloitettava taantuman aikana käytetyistä elvytystoimista irtautuminen.
– Meidän täytyy pystyä tekemään molempia rinnakkain.
Hän nosti kriisistä toipumisen kannalta esiin talouspolitiikan kansainvälisen koordinoinnin ja kehui Suomen osuutta sen ideoinnissa.
– Suurin osa Euroopan maista joutunee nostamaan kokonaisveroastettaan ikääntymisen ja laman laskun seurauksena, hän ennusti.
Vasemmistoliiton Annika Lapintie piti hätkähdyttävänä aietta alkaa purkaa elvytystoimia.
– Taantuman syvin kuoppa on ohi, mutta työttömyys pahenee. Tarkoittaako elvytyksen alasajo sitä, että hallitus vetää tuen pois ja jättää työttömät selviytymään itsekseen? hän kysyi.
Kokoomuksen Kimmo Sasi vastasi, että ketään ei jätetä. Hän piti valtion 13 miljardin velanottoa todisteena siitä.
– Koskaan ei ole elvytetty näin paljon.
Talous ja työttömyys kasvavat
Vanhanen perusti elvytyksen alasajopuheensa siihen, että Suomenkin talouden kasvu näyttää käynnistyvän ensi vuonna. Hän kuitenkin arvioi, että kuullaan pitkään ikäviä uutisia työllisyydestä ja yrityksistä.
– Tämä on armotonta talouden realismia, hän tähdensi.
Hän painotti, että Suomen talouskriisi on tuontitavaraa, ei oman virheellisen politiikan seurausta. Vanhanen perusteli tätä Suomen vientiteollisuuden rakenteella, joka perustuu paperikoneiden tapaisiin investointihyödykkeisiin. Niiden hankkiminen tyrehtyy finanssikriisin pyörityksessä.
– Vientimme romahti hyvästä kilpailukyvystä huolimatta.
Vanhanen luetteli seurauksia: työttömyys nousee ja verotulot ehtyvät, vaikka samaan aikaan julkisten palvelujen kasvanut tarve lisää menoja.
– Iso kysymys on, kannattaako tuotantorakennetta muuttaa asteittain.
Hän mainitsi kahteen kertaan lempilapsensa työurien pidentämisen.
– Taantumasta syntyvä lasku on ensisijaisesti maksettava työuria pidentämällä ja tuottavuutta parantamalla.
Kuka, koska, mitä
Eduskunta jatkoi budjettikeskustelua kiistelemällä siitä, kuka ennakoi talouskriisin ja koska.
Vanhanen totesi hallituksen vuosi sitten ennakoineen, että pankkikriisiä seuranneessa vaiheessa Suomen reaalitalous ei voi välttyä kriisiltä.
– Vuoden takaista perusanalyysia kehtaa tänäänkin puolustaa, Vanhanen sanoi.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen piti mielenkiintoisena sitä, että kriisi oli jo tuolloin selvä. Hänestä se kiellettiin tuolloin.
– Lokakuussa ministerit kielsivät, että finanssikriisi vaikuttaisi kuntatalouteen, hän muisteli.
Vasemmistoliiton Martti Korhonen kertoi käyneensä läpi viime syksyn puheita.
– Katainen sanoi eduskunnassa, että kyseessä on normaali laskusuhdanne eikä siihen pidä reagoida, hän kertasi, ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitteli vastakkaisia lausuntojaan päivämäärineen.
– Linja oli se, että ostovoima kasvaa. Todellisuudessa työttömyys kasvaa. Miten työttömän ostovoima kasvaa? Korhonen kuitenkin ihmetteli.
Sekä SDP:stä että Vasemmistoliitosta arvosteltiin hallitusta myöhäisherännäisyydestä. Elvytys olisi niiden edustajien mukaan pitänyt aloittaa viime syksynä eikä vasta keväällä ja elvyttävä lisäbudjetti antaa ennen juhannusta eikä syyskuussa.
uutiskirje 
