Angela Merkel jarruttelee Guido Westerwellen jyrkkiä vaatimuksia
Angela Merkelin (CDU) ja Guido Westerwellen (FDP) hymyilevä poseeraus tiedotusvälineissä on vaihtumassa molemminpuoliseksi nokitteluksi, vaikka vaaleista on kulunut vasta muutama päivä. FDP on voimantunnossa, koska sen voitto takasi liittopäiville oikeistoenemmistön.
Liberaalit varoittavat kristillisdemokraatteja ”uudistustabusta”. He vyöryttävät julkisuuteen markkinaliberalistisia vaatimuksiaan ja kerskuvat olevansa se voima, jolla on hallussaan keinot elvyttää Saksan talous ja uudistaa saksalainen yhteiskunta.
FDP heikentäisi
irtisanomissuojaa
Uudistuksillaan he tarkoittavat esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämistä, jotta voidaan ”helpottaa työttömien pääsyä työelämään”.
CDU:n puoluesihteeri Ronald Pofalla torjui tv-haastattelussa irtisanomissuojan heikentämisen virheellisenä ratkaisuna. Työmarkkina- ja ammattitutkimuslaitoksen varajohtajan Ulrich Walwein mukaan ”irtisanomissuojan väljentämisellä ei olisi mitään välittömiä positiivisia vaikutuksia työmarkkinoilla”.
Oppositio vastustaa tiukasti irtisanomissuojan höllentämistä, ja ay-liike on jo jyrähtänyt.
FDP:n pääsihteerin Dick Niebelin mukaan ilman nopeita verohelpotuksia ja verolakien muutoksia ei synny mustakeltaista hallitusta. Myös CDU kannattaa veronalennuksia, mutta ei ole valmis pikaratkaisuihin, vaan muistuttaa, että hallitusohjelma tehdään neljäksi vuodeksi.
Liberaali uhka
sosiaaliturvalle
Liberaalien tulilinjalla on myös sairausvakuutusjärjestelmä, jota se pitää tuhlailevana ja byrokraattisena. Kristillisdemokraattien puolelta vastataan, ettei yksityistä sairausvakuutusta voida asettaa lakisääteisen sairausvakuutuksen edelle, vaan lakisääteisen vakuutuksen tulee säilyä kattavana järjestelmänä.
Saksan suurin sosiaalialan järjestö Sozialverband Vdk katsoo, ettei liberaaleilta voi odottaa ”paljoakaan hyvää”, ja kehottaa kristillisdemokraatteja pitämään kiinni siitä, mitä he lupasivat vaaliohjelmassaan.
Linken ja SPD:n johtajat ovat vakuuttaneet puolueiden vastustavan oppositiosta käsin sosiaalivaltion alasajoa.
Ydinvoimalat
kiistan kohteena
CDU/CSU:n ja FDP:n yhteisenä pyrkimyksenä on pidentää maan ydinvoimaloiden käyttöaikaa.
Aikaisempi punavihreä hallitus ajoi läpi päätöksen luopua ydinvoimasta vuoteen 2023 mennessä. Etenkin ydinvoimateollisuuden intresseissä on lykätä päätöksen toteuttamista, ja ne ovat lobanneet tehokkaasti näkemyksensä puolesta.
Päätöksen vesittäminen törmää koko opposition vastustukseen. Vihreät julistivat jo vaaliyönä yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan estää ydinvoimaloiden käyttöajan pidentämisen.
”Vilkuttaa vasemmalle,
ajaa oikealle”
Demarien korkein johto, puheenjohtaja Franz Müntefering etunenässä on ilmoittanut jättävänsä paikkansa. Jäljellä on Frank-Walter Steinmeier, joka valittiin liittopäiväryhmän johtoon.
SPD:n erilaisten valtaryhmittymien keskinäisessä väännössä on johtoon syntymässä troikka, jonka muodostaisivat oikeistoon kuuluvan Steinmeierin ohella pragmaatikkoihin lukeutuva entinen ympäristöministeri Sigmar Gabriel puolueen puheenjohtajana ja vasemmistosiiven Andrea Nales puoluesihteerinä.
Der Spiegelin verkkosivulla todetaan sosialidemokraattien johtotroikan ”vilkuttavan vasemmalle, ajavan oikealle”, yrittävän sitoa puolueeseen ”Hartz-IV-skeptikot pelästyttämättä porvarillista leiriä”. Hartz-IV on nimeltään aikaisemman demarien ja vihreiden yhteishallituksen läpi ajama lakipaketti, joka heikensi tuntuvasti sosiaaliturvaa.
Noustakseen jatkuvien tappioiden alhosta SPD:n on kuitenkin uudistuttava poliittisesti. Muun muassa Berliinin, Hessenin ja Saarlandin puoluejärjestöt ovat esittäneet tämän vaatimuksen.
Marraskuussa pidettävästä puoluekokouksesta povataan myrskyisää. Yhtenä kiistakysymyksenä on suhtautuminen vasemmistopuolue Linkeen. Puolueen oikeisto vastustaa jyrkästi lähentymistä, pragmaatikot ja vasemmisto taas haluaisivat avata keskusteluyhteyden myös liittovaltion tasolla.
Linken kasvot
uusiutuivat
Vaalivoiton saavuttaneen Linken liittopäiväryhmästä miltei puolet on uusia edustajia. Ryhmä on tämän takia lykännyt järjestäytymisensä lokakuun puolella pidettävään kaksipäiväiseen kokoukseen.
Ryhmä on paitsi aikaisempaa suurempi – ennen 54, nyt 76 – myös poliittisesti kirjavampi. Ennen kaikkea läntisistä osavaltioista on liittopäiville valittu useita erilaisissa radikaaleissa kansalaisliikkeissä toimivia edustajia, joiden suhteessa parlamentaariseen vaikuttamiseen on jännitteitä.
Karl-Liebknecht-Haus, Linken puoluetoimisto Berliinissä, tiedostaa sen, että liittopäiväryhmä on entistä heterogeenisempi. Varapuheenjohtaja Halina Wawzyniak kuitenkin uskoo, ettei liittopäiväryhmään muodostu tiukkoja sisäisiä ryhmiä ja että se pystyy yhtenäiseen parlamentaariseen työskentelyyn.
uutiskirje 
