Aluehallinnon uudistaminen sai kylmän vastaanoton oppositiolta, kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä tiistaina hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta.
Mittavan uudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöinen, tehokas ja tuloksellinen aluehallinto keskittämällä valtion aluehallinto kahteen viranomaiseen. Itse tavoitteesta ei ollut erimielisyyttä, mutta toteutuksesta sitäkin enemmän.
– Historiallisen mittavasta hankkeesta voi tulla historiallisen mittava virhe, kiteytti Markus Mustajärvi (vas.) monen oppositioedustajan näkemykset.
Aluehallintouudistuksen viaksi nähtiin kohtuuton kiirehtiminen, ylhäältä käsin tapahtuva byrokraattinen toteutus ja maakunnallisen itsehallinnon kehittämisen unohtaminen. Myös 1 100 henkilötyövuotta vähentävän valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttaminen hallintouudistuksen rinnalla herätti rajua arvostelua.
Erityistä huolta kannettiin ympäristöhallinnon työsuojeluhallinnon itsenäisyyden menettämisestä. Mustajärven ja Jukka Gustafssonin (sd.) mielestä työsuojelupiirit pitäisi jättää kokonaan uudistuksen ulkopuolelle itsenäisiksi toimijoiksi.
AVI:t ja ELY:t
Ensi vuoden alussa voimaan astuva hallintouudistus kokoaa valtion aluehallinnon kahteen monialaiseen viranomaiseen, aluehallintovirastoihin (AVI) sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksiin (ELY).
Niiden kesken jaetaan tehtävät, joita hoitavat nykyisin lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristöviranomaiset, ympäristölupaviranomaiset, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot.
Kaikkia suomalaisia koskettava uudistus edellyttää 250 lain ja niihin sisältyvien 1 200 säännöksen muuttamista.
Hyvästit ympäristöhallinnolle
Oppositio kummasteli erityisesti vihreiden edesottamuksia uudistuksen yhteydessä. Kritiikin mukaan puolue nielee kiltisti uudistuksen, Luonnonsuojeluliiton ja muiden ympäristöjärjestöjen rajusta kritiikistä piittaamatta. Eero Heinäluoma (sd.) muistutti Luonnonsuojeluliiton pitävän uudistusta historiallisena virheenä.
– Ympäristöhallinto pitäisi pitää riippumattomana, jotta se voi puuttua asioihin ja ottaa riippumattomasti kantaa kaavoitukseen ja moniin muihin asioihin.
Heinäluoma epäili aluehallintouudistuksen merkitsevän hyvästejä riippumattomalle ympäristöhallinnolle alueilla.
Ville Niinistö (vihr.) näki uudistuksessa suuria hyötyjä ympäristöasioille, jos vain ympäristöjärjestöjen pelkojen toteutuminen estetään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ympäristösuunnittelu pääsee hänen mielestään pontevammin ohjaamaan koko maakunnan kehittämistä. Hän toivoi, että myös ympäristöväki saadaan uudistuksen kannalle.
Pyyhkeitä myös omilta
Uudistus ei saanut osakseen pelkkä suitsutusta myöskään hallituspuolueilta.
– Lopputulos ei yllä hallituksen parhaiden esitysten eturiviin, taiteili Ilkka Kanerva (kok.), jonka mielestä uudistus ei nojaa selkeään hallinnolliseen näkemykseen.
Kanerva oudoksui aluejaon sekavuutta. Hänen mielestään 16 maakuntaliiton, 6 aluehallintokeskuksen sekä 15 elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen maantieteellisten alueiden tulisi olla jotakuinkin yhtenäisiä.
– Tämä tulee jäämään väliaikaiseksi uudistukseksi. Kaikkein vähiten tätä voidaan pitää historiallisena uudistuksena, sanoi Kanerva.
Erkki Pulliainen (vihr.) kertoi olevansa erittäin pettynyt käsittelyn pohjana olevaan hallintovaliokunnan mietintöön. Hän piti kummallisena, ettei ympäristövaliokunnan yksimielisiä ja perusteltuja esityksiä ole otettu huomioon.
– Kyllä nyt on möhlitty, Pulliainen purki mieltään.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kuittasi valmistelun hätäisyyttä koskevaan kritiikkiin toteamalla, että uudistusta on valmisteltu poikkeuksellisen pitkään, peräti kaksi vuotta.
Maakunnallisen itsehallinnon unohtamisesta Pekkarinen sälytti vastuuta hallituskumppaneiden harteille.
– Hallitusneuvotteluissa ei löydetty tahtotilaa, että olisi otettu aimo askel kohti aitoa maakuntaitsehallintoa.
Pekkarinen ja keskusta olisivat olleet siihen valmiita, ministeri vakuutti.
uutiskirje 
