Kirsi Aropaltion ohjaama Urpon ja Turpon joulu on oiva esimerkki siitä, kuinka lastenteatteria voidaan tehdä aliarvioimatta katsojaa. Iloa ja naurua syntyy vaikkei kaikkea väännetäkään rautalangasta. Ensi-illasta poistui salillinen iloisia ja ihastuneita lapsia ja aikuisia.
Teatteri Hevosenkengässä ei yritetä piilottaa näyttelijöitä, jotka nukkeja liikuttavat. Tämä takaa sen, ettei katsoja keskity etsimään ihmistä vaan katsomaan nukkeja. Niina Sillanpää, Eero Ahre ja Pekka Heiman liikuttelevat nukkeja taitavasti ja lainaavat ääntään hahmoille.
Urpo ja Turpo ovat hellyttäviä hahmoja. Vaikka Turpolla on tapana käskeä ja juoksuttaa hieman höntimpää Urpoa, on molemmissa hahmoissa sellaista lämpöä ja hyvyyttä, että kommelluksista syntyvä ilo ja naurukin on hyväntahtoista. Tällä kertaa Urpo ja Turpo miettivät mikä tai mitä on joulu. Miten hermon voi pudottaa ja onko stressi jotain mitä tehdään kullasta. Oman lisänsä tarinaan tuovat Barbi ja Ken, joiden turhamaisuudesta ravistellaan ihastuttavasti kaikki irti. Lopulta kuitenkin keskellä on vanha Molla-nukke, jonka tehtäväksi ovat jääneet ikävät tehtävät ja ihmisten unohduksiin jääminen. Vaan onneksi Urpolla ja Turpolla on suunnitelma – jos toinenkin.
Miten hermon voi pudottaa ja onko stressi jotain mitä tehdään kullasta.
Laura Porasen luoma lavastus on kuin suoraan satukirjasta, se on kuin piirretty, mutta kuitenkin elävä. Sisältyypä siihen lopuksi vielä yllätyskin.
Fanni Lieto on tehnyt Jukka Lemmetyn piirrosten pohjalta nuket, jotka vastaavat esikuviaan hyvin.
Urpon ja Turpon joulu on ehdottomasti koko perheen näytelmä, joka luo iloa ja jouluista tunnelmaa kaikille.
Teatteri Hevosenkenkä. Hannele Huovi: Urpon ja Turpon joulu. Ohjaus: Kirsi Aropaltio. Lavastus: Laura Poranen. Valot: Tomi Suovankoski. Nuket: Fanni Lieto. Musiikki: Ari Outila. Rooleissa: Niina Sillanpää/Outi Haaranen, Eero Ahre, Pekka Heiman.
lehti 