Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on arvostellut jyrkästi EU:n komission Suomi-raporttia, jonka mukaan Suomen finanssipolitiikan päätösperäinen elvytys on tänä vuonna noin 1,5 prosenttia bkt:sta ja ensi vuonna noin yksi prosentti. Komission mukaan veronkevennysten osuus elvytyksestä on noin 80 prosenttia.
Suomen hallituksen virallinen luku elvytyksen koosta on 6 miljardia euroa, joka on 3,4 prosenttia bkt:sta.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto kommentoi 13.11. päivätyssä PT-Blogissa valtiovarainministeriön elvytyslaskelmien olevan huteralla pohjalla. Ministeriössä on arvioitu menoelvytystä esimerkiksi laskemalla yhteen hallituksen tekemiä menopäätöksiä.
”Tämä metodi on kuitenkin täysin mielivaltainen, koska yhteen laskija voi itse päättää, mitkä menot kuuluvat elvytykseen ja mitkä eivät”, Lehto kirjoittaa.
PT:n soveltaman laskutavan mukaan valtion budjettitalous olisi elvyttävää tänä vuonna, mutta elvytys jäisi vain runsaaseen 700 miljoonaan euroon eli noin 0,4 prosenttiin bkt:sta. EU:n komissio arvioi menoelvytyksen 0,3 prosentiksi. Jo ensi vuonna hallituksen budjettipolitiikka olisi menotalouden osalta kiristävää.
”Se, ettei budjettipolitiikkaan todella sisälly mitään suurta menohuippua edes tänä vuonna näkyy myös siitä, että kansantalouden tilinpidossa julkiset kulutusmenot kasvoivat alkuvuonna 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun nämä menot ovat kasvaneet esimerkiksi vuosina 2002–2008 keskimäärin runsaat 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Julkiset kokonaismenot (kulutusmenot + investoinnit) kasvoivat alkuvuonna 1,9 prosenttia edellisvuodesta.”
Toteutettu verojen kevennys ei ole elvyttänyt yksityistä kulutusta, Eero Lehto jatkaa. Tämä käy ilmi siitä, että yksityisen kulutuksen volyymi on Eurostatin mukaan supistunut Suomessa noin 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin euroalueella keskimäärin, vaikka Suomen tulonmuodostus ja työmarkkinatilanne on pysynyt kohtuullisen hyvänä suhteessa muuhun euroalueeseen. (KU)
Koko kirjoitus VM propagandaministeriönä: www.labour.fi/ptblogit.asp