Viimeinen sana
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sai eilen Nobelin rauhanpalkintonsa Oslossa. Obama närkästytti norjalaiset jättämällä kuninkaan yksin turskansa kanssa. Juhlakonserttiinkaan ollut aikaa.
Vuosi sitten tähän aikaan elettiin Obaman vaalivoiton huumaa. Odotettiin tammikuuta, jolloin vihattu George W. Bush astuu sivuun ja rauhanmies Barack Obama tuo muutoksen.
Muutos Bushin jälkeen onkin ollut rivakka, mutta ei aina siihen suuntaan, mitä odotettiin ja toivottiin. Maailmanpolitiikassa Obama on kunnostautunut niin kauniilla puheilla, että niillä irtosi maailman arvostetuin rauhanpalkinto. Käytännössä Yhdysvallat on jatkanut vanhaa tuttua rautaa kaikille rajoille -politiikkaansa jopa Bushin vuosia rajummin.
Obaman turvallisuuspoliittisen neuvonantajan James Jonesin mukaan al-Qaidalla on enintään sata taistelijaa Afganistanin sisällä.
Obaman sodaksi muuttuneessa Afganistanissa Yhdysvalloilla on jo enemmän varsinaisia omia sotilaita kuin Bushilla koskaan. Afganistanin ja Pakistanin alueilla sekä Irakissa palvelee joukkojen lisäysten jälkeen 222 000 amerikkalaissotilasta kun Bush pääsi parhaimmillaan 186 000:een.
Armeija on vain pieni osa varsinaisesta sotajoukosta. Yhdysvaltain kongressin tutkimuksen mukaan kaikista Afganistanin ja Irakin länsimaisista joukoista 69 prosenttia on palkkasotilaita. Kesäkuun lopulla ylipäällikkö Obaman alaisuudessa taisteli 242 000 palkkasotilasta ja Pentagonin julkistamien tietojen mukaan heidän määränsä on edelleen lisääntynyt tänä vuonna.
Palkkasotilaista puhuttaessa ei voida ohittaa edelleen aktiivista Erik Princen perustamaa yksityisarmeijaa Blackwateria, joka munasi Irakissa maineensa niin totaalisesti, että joutui muuttamaan nimensä ja on nyt Xe Services.
Blackwaterin toilailuista kertovat omaa kieltään myös suositun amerikkalaisen jännityssarja 24:n uusimmat jaksot. Niissä pääroistoja eivät olekaan arabiterroristit, vaan oikean elämän Princeä muistuttava Jonas Hodges, joka järjestää terrori-iskujen sarjan Washingtonissa saadakseen yksityisarmeijalleen lisää töitä.
Eniten siviilituhoja Afganistanissa aiheuttavat miehittämättömistä lennokeista tehdyt ilmaiskut. New America Foundation -tutkimuslaitoksen tuoreiden tietojen mukaan Obama on valtuuttanut 9,5 kuukauden aikana tällaisia iskuja yhtä paljon kuin George W. Bush kolmena viimeisenä virkavuotenaan.
Oma lukunsa on kysymys siitä, ketä vastaan länsimaat, Suomi mukaan lukien, Afganistanissa sotivat 123 000 sotilaallaan Afganistanin omien 200 000 hengen turvallisuusjoukkojen tukena. Yhdysvaltain tiedusteluvirastot ovat arvioineet talebanin ja al-Qaidan taistelijoiden määräksi yhteensä 25 000. Uutistoimisto AP lainasi äsken Obaman turvallisuuspoliittista neuvonantajaa James Jonesia, jonka mukaan al-Qaidalla on enintään sata taistelijaa Afganistanin sisällä.
Mutta johonkin amerikkalainen työttömien armeija on tungettava. Sotilaiden värvääminen on tätä nykyä pankkitoiminnan ohella ainoita amerikkalaisia menestystarinoita. Tänä vuonna ensi kerran 35 vuoteen armeija saavuttaa tavoitteensa värväämällä lähes 170 000 talouskriisiä pakenevaa nuorta sotatoimiin.
Sotimisellakin on hintansa. Viime vuonna ihmeteltiin George W. Bushin ennätyssuurta 651 miljardin dollarin puolustusbudjettia. Keskellä talouskriisiä Obama panee ensi vuonna 30 miljardia paremmaksi.
Toisaalta sotahan on rahaa. Yhdysvallat myy tänä vuonna aseita enemmän kuin koskaan ennen. Suurin osa niistä päätyy niiden kehitysmaiden taistelukentille, jotka maan omassa luokittelussa ovat epädemokraattisia eivätkä kunnioita ihmisoikeuksia.
Siellä syntyy paljon uusia konflikteja rauhanpresidentin ratkaistavaksi.
lehti 