Teatterikorkeakoulun Vapautuspassio – 4 fragmenttia epätoivoisesta halusta elää on tiukasti kiinni elämässä, kuolemassa, olemassaolossa ja kaiken olemattomuudessa.
Neljästä erillisestä tarinasta syntyvä kokonaisuus aiheuttaa adjektiivimeren. Elämänjanoinen, pysäyttävä, pelästyttävä, peloton, iloinen, surullinen, vetoava, hengästyttävä, myönteinen, ravisteleva, herättävä, tuore, uskaltava, kokeileva, voimakas… Tarinat liiskaavat tuoliin kiinni, tietämättä mitä odottaa, mutta herättämällä odotuksia.
Ohjaaja Juhana von Bagh on onnistunut keräämään neljä hyvinkin erimuotoista tarinaan toimivaksi ja pääosin harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Tätä toivoisi näkevänsä muuallakin kuin teatterikorkeakoulun seinien sisäpuolella.
Neljä kertaa
elämä ja kuolema
Vapautuspassion kaikki neljä tarinaa ovat todellisia, koskettavia ja puhuttelevia. Suurimpana yhdistävä tekijänä tuntuu olevan viimeinen katse lapsuuteen ja nuoruuteen. Näytelmät toimivat siirtymäriittinä kohti aikuisuutta.
Kaikkiaan Vapautuspassion kantavana voimana on musiikki, jonka ympärille kaikki näytelmät rakentuvat. Sävellykset ja sanoitukset kuljettavat niin esiintyjiä kuin katsojiakin. Voimakkaan ja lähes jatkuvan musiikillisuuden myötä tyhjäkäynnin tunne minimoituu. Eikä Vapautuspassiossa erityisemmin löysyyttä tai herpaantumisia ole havaittavissa.
Tarinat ovat piristäviä, sellaisia joita toivoisi jatkossa näkevänsä muuallakin kuin teatterikorkeakoulun seinien sisäpuolella. Etenkin Asta Honkamaan käsikirjoitus Tytöt ravistaa ja runtelee. Yksinäisyyttä syvältä luotaavaa teksti hypähtää komediasta tragiikkaan lähes huomaamatta.
Jonkinlaista pääosaa, nuorta naista Honkamaan tekstissä esittää upeaääninen Heidi Kirves. Vapautuspassion kaikki esiintyjät ovat laulutaitoisia ja muuntautumiskykyisiä. Uudenlaisen totuttaja tyylejä sekoittavaan musiikkinäytelmänään esiintyjät tuovat itsensä säästelemättä.
Lahjakkaasti
kohti aikuisuutta
Toinen erityisen vahva teksti on Laura Gustafssonin Venuspassio. Teemallisesti teksti on hyvin laaja. Hetkeksi henkiin herätetty Kikka, niin lapsuuden idolina, kuin traagisena hahmonakin on puhutteleva. Olavi Uusivirran Kikka tulkinta on vahva, eikä jää sukupuoleen kiinni. Yhtä vahvasti esiintyy myös Natalil Lintala idoliaan hieman salaakin palvovana tyttönä.
Valojen asema lavastuksessa on ensiarvoisen tärkeä ja toimiva.
Vapautuspassio tarjoaa pysäyttäviä kuvia ja intensiivistä kerrontaa. Tämän vuoksi passiivisesti, lähes lakonisesti toteutetut toimintakohtaukset ovat erittäin vaikuttavia.
Yksinkertaisesti teksteissä ja toteutuksessa maistuu nuoruus, uskallus ja elämä.
Teatterikorkeakoulu, Mediakeskus Lume. Laura Gustafsson, Asta Honkamaa, Aino Kivi, Vappu Kuuluvainen: Vapautuspassio. Musiikki: Tuomas Hautala, Virpi Eroma, Anni Mattila, Olavi Uusivirta. Ohjaus: Juhana von Bagh, Jyrki Karttunen. Rooleissa: Heidi Kirves, Iina Kuustonen, Natalil Lintala, Jose Vittala, Leo Honkonen, Niina Koponen, Jaakko Nieminen, Lauri Tilkanen, Olavi Uusivirta.
lehti 