Euroopan unionin postidirektiivin voimaansaattamista valmistellaan Suomessa: liikenne- ja viestintäministeriölle on luovutettu esitys uudeksi postilaiksi. Tavoitteena on lisätä kilpailua postialalla, sillä vaikka postiala on avattu kilpailulle jo 1994, ei muita toimijoita ole ilmaantunut.
Kuvaavaa postilakiesityksessä on, että kilpailun edistämiseksi huononnetaan monia postipalveluita, kun nykyisillä ehdoilla kun ei saada yksityisiä toimijoita alalle. Lakiesityksessä ehdotetaan muun muassa 1. luokan kirjeen kulkunopeuden hidastamista.
Haja-asutusalueille ehdotetaan lukuisia heikennyksiä nykytilaan: vanhusten postin kotiinkannon ikärajan nostoa ja pitkän matkan päässä sijaitsevien yksittäisten postinjättöpaikkojen jättämistä kotiinkannon ulkopuolelle. Lisäksi joka kunnassa ei enää tarvitsisi olla postikonttoria, mikä tuntuu erittäin kummalliselta, kun samaan aikaan kuntakoko on jatkuvasti kasvamassa kuntaliitosten myötä.
Meneillään on posti-palveluiden rippeidenkin romutta-minen Suomessa.Turkik-siahan ei ihminen tarvitse mistään järkevästä syystä.
Samalla kun valtion omistamalle Itellalle (entinen Suomen Posti) oltaneen edelleen määräämässä yleispalveluvelvoite, saisivat yksityiset toimijat tulla markkinoille vailla minkäänlaisia velvoitteita. Tämä uhkaa johtaa vakavaan maamme alueiden eriarvoistumiseen. Kun yksityiset yritykset saavat mahdollisuuden hyökätä kasvukeskusten markkinoille, jää Itellalle joka tapauksessa tappiollisten haja-asutusalueiden postipalvelu yleispalveluvelvoitteen nojalla.
Lakiesityksessä lähdetään siitä, että Itella rahoittaa tappiolliset toiminnot edelleen voitollisten alueiden tuotoilla. Tämä vaihtoehto johtanee umpikujaan, ja osittaista budjettirahoitusta onkin samalla ehdotettu, vaikka oikeistopäättäjät yhtä aikaa kaksinaamaisesti suhtautuvat penseästi valtion suoraan rahoitukseen.
Kilpailuun valmistautumiseen vedoten Itella on ”tehostanut” toimintaansa jatkuvasti kiihtyvään tahtiin jo viimeiset parikymmentä vuotta. Tähän aikaväliin on mahtunut liikelaitostaminen, yhtiöittäminen ja lukuisat organisaatiomuutokset ja monien toimintojen ulkoistaminen, yksityistäminen ja alasajo. Postitoimipaikkoja on lakkautettu ja käytännössä yksityistetty yrittäjien hoidettavaksi ja henkilöstöä on vähennetty.
Varsin epäilyttäviä keinojakin käytetään jo ”säästöjen” aikaansaamiseksi, kuten viimeksi uutisissa ollut kokeilu Anttilan kylässä. ”Säästöjen” aikaansaamiseksi kokeillaan järjestelyä, jossa paperiposti jaetaan vain pari kertaa viikossa, ja muina päivinä kirjeet avataan ja skannataan postitoimipaikassa ja lähetys saapuukin sähköpostiin.
Tässä menee jo kirjesalaisuuskin nurin, vaikka Itellan korkeat edustajat yrittävät muuta väittää ja sanovat kokeilun lähteneen liikkeelle puhtaasti asiakkaiden tarpeista. Ihmetyttää kovin, että postitoimintaa nykyisin valvovalla, siis Itellan yläpuolisella Viestintävirastollakaan ei ole mitään negatiivista sanottavaa Itellan kokeilusta, vaan se hyväksytään sielläkin täysin.
Markkinauskovaiset hokevat aina kilpailun parantavan palvelua ja laskevan hintoja. Postialalla näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä kilpailun edistämiseksi ollaan siis jo valmiiksi heikentämässä palvelutasoa monelta osin, jotta muita toimijoita saataisiin mukaan. Hintojen lasku on myös perin kyseenalaista, pahimmassa tapauksessa alueet eriarvoistuvat myös erisuuruisten postimaksujen muodossa.
Euroopan unioni luottaa sokeasti kilpailun tuovan vain positiivisia vaikutuksia, ja kilpailu olisikin EU:n mielestä avattava kaikilla vielä osin suljetuilla aloilla (kuten posti- ja rautatiealat), ja unionin suuntaan kumartavat Suomen tämän päivän päättäjät haluavat myös uskoa tähän. Tosiasiassa meneillään on postipalveluiden rippeidenkin romuttaminen Suomessa.
Virastomuotoisesta posti- ja telelaitoksesta on kuljettu lyhyessä ajassa pitkä matka nykyiseen valtionyhtiö Itella Oyj:een, jonka ikuinen valtio-omistuskaan ei ole kiveen hakattu. Jos uusi postilaki toteutuu ehdotetussa muodossaan, on se postipalveluiden lopullinen tuhon tie. Siksikin jokaisen kansalaisen tulisi olla valppaana asiassa, sillä postipalvelut koskettavat tavalla tai toisella jokaista suomalaista.
lehti 