Kahta uutta ydinvoimalaa on kommentoitu kaikista suunnista. Kokoomusta hallituksen päätös kahdesta uudesta ydinvoimalasta miellytti.
– Elinkeinoelämä saa jatkossakin energiaa kilpailukykyiseen hintaan, valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kiitteli.
Paikkansa jättävä kokoomuksen varapuheenjohtaja Eija-Riitta Korhola taas arvostelee puoluettaan heikkoudesta risupaketin suhteen. Hän arvioi blogissaan, että kokoomus on antautunut siltarumpupolitiikkaa ajavan keskustan ja uusiutuvaa energiaa ”uskonnollisista syistä” kannattavien vihreiden vietäväksi.
– Hyvät ihmiset, kun tekin joskus suututte tähän kuvioon, koettakaa muistaa, että syy oli kepun ja vihreiden. Kokoomuksen synti oli vain heikkous. Ja siitä minä pesen käteni, hän kirjoitti.
Kokoomuksen kansanedustajaa, Fortumin hallintoneuvoston varapuheenjohtajaa Sanna Perkiötä taas säälitti ilman ydinvoimalaa jäänyt Fortum. Hän toivoi sille lupaa ensi hallituskaudella.
– Kahden ydinvoimalan lupaehdotus oli poliittisesti paras mahdollinen saavutus tällä hallituskaudella, Perkiö totesi.
– Aikalisä Fortumin ydinvoimahakemukselle antaa mahdollisuuksia neuvotella pidemmälle Helsingin Energian ja Fortumin välistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuottamiseksi ydinvoimalalla. Helsingin kaupungin tulisi lähteä mukaan yhdeksi omistajaksi Fortumin seuraavaan ydinvoimalaan.
Kritiikkiä keskustasta
Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoutui jyrkästi irti hallituksen ydinvoimaratkaisusta. Hänestä päätös kahdesta lisäydinvoimalasta asettaa keskustan energiapoliittisen uskottavuuden naurunalaiseksi.
– Pekkarinen on moneen kertaan kertonut, että lisäydinvoiman tarve asemoituu jonnekin nollan ja yhden välille. Nyt hän räjäytti potin myöntämällä kaksi uutta lupaa. Takin mukana täytyi nyt kääntyä aluspaidankin, Kurvinen hämmästeli keskiviikkona ja ihmetteli, mihin tarpeeseen hallitus kuvittelee rakennuttavansa kaiken lisäsähkön.
– Hallitus sopi juuri mittavasta uusiutuvan energian lisärakentamisesta, joka vastaa mittaluokaltaan kolmen ydinvoimalan tuotantoa, hän sanoi.
– Ilmeisesti täytyy nyt toivoa, että ilmastonmuutos lämmittää kesiä siihen malliin, että ylimääräinen energiantuotanto saadaan upotettua ilmastointilaitteiden vinguttamiseen.
Myös puolueen puheenjohtajaehdokas ja eduskunnan ydinvoimakriittisen verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kaunisto pettyi hallitukseen.
– Ydinvoimaesitys sitoisi Suomen menneisyyteen. Samalla se (ydinvoimapäätös) jarruttaisi olennaisesti uusiutuvan energian tuotannon ja siihen liittyvän älyteknologian kotimaista edistymistä. Ydinsähkön osuus kohoaisi yli 50 prosenttiin sähkönkulutuksestamme, hän sanoi.
Työmarkkinajärjestöissä kiiteltiin
SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki arvioi ydinvoimapäätöksen luovan edellytyksiä kestävälle talouskasvulle.
– Päästöttömän energiantuotannon lisääminen nostaa samalla myös Suomen energiaomavaraisuutta. Riittävän sähköntuotantokapasiteetin varmistaminen luo hyvät edellytykset parantaa työllisyyttä ja luoda kestävää talouskasvua myös tulevina vuosikymmeninä, hän sanoi.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen ei ollut täysin tyytyväinen. Kaksi uutta ydinvoimalaa ei riitä EK:lle.
– Ydinvoiman ensisijainen tarkoitus on turvata elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle riittävä ja kohtuuhintainen sähkö pitkälle tulevaisuuteen. Valitettavasti tämä näkökohta jäi viime aikoina vähemmälle huomiolle, kun yhteiskunnallista keskustelua käytiin lähinnä uusiutuvan energian erilaisista tukimuodoista, hän sanoi.
Teknologiateollisuus taas arvioi, että ratkaisu antaa teollisuudelle hyvän selkänojan kehittää toimintaansa Suomessa ja piti päätöstä erityisen tärkeänä paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle kuten metallien jalostukselle.
Ympäristöjärjestöissä tyrmättiin
Ympäristöjärjestöissä tyrmättiin hallituksen päätös.
– Yhdenkin uuden reaktorin – saati kahden – rakentaminen tekisi Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohden, ympäristöjärjestöt totesivat yhteisessä tiedotteessaan.
– Ydinvoiman lisärakentaminen johtaisi ydinsähkön massiiviseen vientiin. Hallituksella ei kuitenkaan ole rohkeutta tämän myöntämiseen, minkä vuoksi sähkön kulutus- ja tuotantoarvioita on täytynyt rukata useaan kertaan ydinvoimapäätöksen oikeuttamiseksi, Suomen luonnonsuojeluliiton ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund sanoi.
– Kenen ääntä Mauri Pekkarinen oikein kuuntelee? Ei ainakaan omien äänestäjiensä tai muiden suomalaisten. Suomalaiset eivät halua lisätä radioaktiivisen säteilyn uhkaa entisestään tuhansiksi sukupolviksi, opetti Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta.
uutiskirje 
