”Palvelujen laatu ei parane lainsäädäntöä kiristämällä, vaan rahalla ja uusilla toimintatavoilla”
Kuntaliitto haluaa pitää tiukasti kiinni kuntien itsehallinnosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen oudoksuu, että virkamiehet ovat viemässä kunnilta viimeisenkin liikkumavaran.
– Kansainvälisissä vertailuissa meidän järjestelmämme ottaa huomioon, että eri puolilla maata olosuhteet ovat erilaiset. Suurten väestöryhmien palvelut pystytään järjestämään kaikkein tarkoituksenmukaisimmin.
Kunnille annetaan tehtävät, mutta kunta itse saa päättää, kuinka ne toteutetaan.
– Nyt kun rahat vähenevät, poliittinen paine säätää järjestelmiä lainsäädännöllä kasvaa, Kietäväinen toteaa ja sanoo eduskuntavaalien tuovan poliitikoille lisäpainetta.
– Tässä on se ongelma, että järjestelmässä ollut jousto menetetään kokonaan. Kuntalaisten tarpeet ovat erilaiset. Itsehallinnon voima on juuri siinä, että kunta pystyy tiukoistakin resursseista luomaan paremmin sen kokonaisuuden kuin kansallisesti palvelunormeja säätämällä.
Kietäväinen viittaa jo olemassa oleviin hoitotakuuseen, päiväkotien ryhmäkokoihin ja henkilökunnan pätevyysvaatimuksiin.
– Lopputuloksena on jäykkä järjestelmä, jossa kansalaiset eivät saa veroeuroilleen sitä vastinetta, jonka joustavampi järjestelmä toisi.
Miksi joustavia järjestelmiä ei ole keksitty?
– On niitä keksitty. Edellisen talouskriisin aikana purettiin hallinnollisia jäykkyyksiä. Nyt tilanne on lähes päinvastainen.
1990-luvun alussa tullut väljyys toi palveluihin tehokkuutta ja tuottavuutta. Kietäväinen huomauttaa, että Suomessa kuntapalvelut tuotetaan erittäin kilpailukykyisesti.
– Nyt vaikuttaa siltä, että palveluongelmiin halutaan puuttua tiukentamalla lainsäädäntöä. Se mitä tarvitaan, ovat uudet toimintamallit koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään.
Normi ei auta, jollei rahaa ole”
Vanhusten hoidon ja hoivan turvaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan vanhuspalvelulakia. Myös tulossa olevaan terveydenhoitolakiin kaavaillaan laatukriteerejä ja uusi velvoitteita kunnille.
– Pelkästään tiukennuksilla emme selviä. Tietyn väestönryhmän palvelut turvaava laki vie voimavaroja muilta väestönryhmiltä, Kietäväinen toteaa.
Kuntaliitossa lisävelvoitteita vastaan halutaan rahaa. Sitä ei liiemmin ole luvassa. Palvelut pitää kuitenkin järjestää. Siitä muistuttavat eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotot. Niiden mukaan kansalaisten palvelut pitää turvata kuntien rahatilanteesta huolimatta. Perustuslaissa samanveroisena oleva pykälä kunnallisesta itsehallinnosta on jäänyt toissijaiseksi.
Kietäväinen kummeksuu julkisessa keskustelussa olevaa tarvetta määrätä entistä tarkemmin kuntien palveluista.
– Epäkohtiin täytyy puuttua. On silti vaikea puuttua niihin rahapulanormeilla. Aiempaa tarkempi valvonta on paikallaan, mutta vielä tärkeämpi on, että palveluihin tarvittavat voimavarat turvataan.
uutiskirje 
