Kolmen vuoden valmistelussa vuoria järisytettiin ja syntyi hiiri. Näin arvioi Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen hallituksen esitystä terveydenhuoltolaiksi.
– Alunperin piti puuttua rakenteisiin ja rahoitukseen, mutta ei puututtu kumpaankaan, Virtanen sanoo hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn alla. Eduskunta aloittaa sen puimisen tiistaina.
Esityksessä yhdistetään kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Päämääränä on terveyden ja kustannusten hallinta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöllä.
Virtanen on eduskunnassa esityksestä mietinnön antavan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
Potilas saa valita
Lakiesitys sisältää myös potilaalle mahdollisuuden valita, mitä kotikuntansa tarjoamaa terveysasemaa tai erikoissairaanhoidon toimintayksikköä käyttää. Lisäksi muualla asuva voisi käyttää oleskelupaikkakuntansa terveyspalveluja.
Virtasen mielestä valinnanmahdollisuus oman kunnan sisällä on sangen merkityksetön uudistus kokonaisuuden kannalta.
– Tilanne paranee 2014, jos kansa pääsee terveysvaellukselle, hän toteaa.
Vuodesta 2014 voisi valita julkisen terveyspalvelunsa mistä päin Suomea haluaa. Myös hoitavan henkilön voisi valita, kunhan hän on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.
– Tätä ratkaisua kuitenkin lykätään, koska rahasta ei haluta puhua.
Hänestä asian lykkääminen kuvaa tilannetta.
– Kun rahasta ei haluta puhua, ei voida viedä hyviäkään esityksiä eteenpäin.
Taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön kokoomuslaisen ja keskustalaisen ministerin kädenvääntö rakenteista.
– Rahahanat taas sulki valtiovarainministeriö, Virtanen arvelee.
Kuka ja mitä?
Virtanen toteaa, että nyt säädetään kivunlievennyksestä, kuntoutuksesta sun muusta, mutta ei sanota, kuka ja miten hoitaa.
– Ennen kaikkea ei sanota, miten määritellään tarkoituksenmukaiset palvelut ja turvataan niiden rahoitus, hän arvostelee.
– Nyt määritellään ikään kuin uusina asioina asioita, joita tehdään jo.
Hän kaipaa lakiesitykseen selkeää säännöstöä siitä, kuka johtaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja myöhemmin myös sosiaalityön yhdistelmästä.
– Se voisi olla esimerkiksi alueellinen terveydenhuoltopiiri, Virtanen sanoo.
Raha puuttuu
Myös raha ohitetaan.
– Resursseja ei mainita tässä laissa. Vedotaan siihen, että kunhan sosiaalihuoltolaki ja terveydenhuollon rakennelaki uudistetaan, sitten tulee kokonaisuus, joka ratkaisee kaikki ongelmat, Virtanen tuhahtaa.
– Se häämöttää horisontissa, joka on tunnetusti lähestyttäessä etääntyvä viiva kaukaisuudessa.
Hän arvostelee porvarihallitusta keskinäisestä kärvistelystä.
– Terveydenhuolto kun on suurin julkisten palvelujen voimavarojen käyttävä, joten siihen liittyy merkittävästi valtaa. Hyvin ymmärrän, ettei esimerkiksi keskusta halua luopua nykyisistä rakenteista, kun sillä on monessa sairaanhoitopiirissä lähes yksinkertainen enemmistö.
Virtanen pitää tilannetta valitettavana.
– Samaan aikaan vallitsee yhteinen laaja näkemys siitä, että nykyiselle rahoitusjärjestelmän kaksikanavaisuudelle pitää tehdä jotakin. Nyt siihen ei puututa millään tavalla.
Kaksikanavaisuudella tarkoitetaan sitä, että terveydenhuollossa rahoitetaan julkista terveydenhuoltoa ja toisaalta maksetaan kelakorvauksia yksityisen terveydenhuollon käytöstä. Virtasen mielestä järjestelmän muutoksen olisi voinut aloittaa terveydenhuoltolain yhteydessä.
Uuden lain on määrä astua voimaan toukokuun alusta 2011.
uutiskirje 
