”Mielekäs työ on palkkaa tärkeämpi”
Torniolainen Juha Berg on yksi harvoista suomalaisista mieskätilöistä. Hänen uransa hoitolalla alkoi armeijasta.
Berg aloitti lääkintämieskurssilla, ajautui armeijan jälkeen lääkintävahtimestari-sairaankuljettajakouluun ja edelleen sairaalan leikkausosastolle.
– Sairaanhoitajaksi valmistuin vuonna 1985.
Kovassa päässä välähti ajatus
Berg kertoo ajatelleensa sairaanhoitajakoulussa, että samallahan voisi erikoistua. Hänen lähipiirinsä oli miettinyt, että Juhasta tulee anestesiahoitaja.
– Näin ajateltiin varmasti siksi, että olin ollut leikkausosastolla töissä ja vastasin anestesialaitteistosta, hän sanoo.
– Kätilön tehtävät alkoivat kuitenkin kiinnostaa ammattia pohtiessani. Niihin tehtäviin ei voi nokkaansa laittaa erikoistumatta. Kovassa päässäni välähti oivallus, että tämän kortin minä katson. Samalta istumalta, kun tämä naksahti takaraivoon, laitoin erikoistumispaperit kätilökouluun.
Vasta papereiden laittamisen jälkeen Berg kertoi vaimolleen, että ”nyt napsahti kohdilleen”.
Lapsetkin tienaavat enemmän
Kätilön työ on julkista palvelua.
– Ei tätä voida yksityistää, Juha Berg muistuttaa.
Kätilöiden palkat eivät ole kummoiset. Berg ei ole tästä huolissaan. Hän tiesi sen jo alalle tullessaan.
– Puhe tämän alan palkoista on vähän kuin rupeaisi puhumaan joulumaasta. Huomasin jo kauan sitten, että tämä on ammatinvalintakysymys, hän toteaa.
– Työntekijä ei pääse tässä kunnon ansioihin muuten kuin tekemällä töitä ahkerasti, tekemällä esimerkiksi kahta työtä.
Teetkö sinä kahta työtä yhtä aikaa?
– Vuodesta 2007 olen tehnyt juuri näin. Omassa virkatyössäni olen Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemin synnytysklinikalla. Työskentelen myös Lapin keskussairaalan synnytysklinikalla Rovaniemellä.
Bergin mukaan alalla saa mukavasti lisäansioita, kun tekee monta tuntia töitä putkeen.
Hän puhuu työn merkityksestä, joka on tärkeämpää kuin raha.
– Minun poikani esimerkiksi tienaavat kesätöissä enemmän kuin minä. Mutta tämä on eri juttu. Minulla on hyvä sisäinen tunne, koska elämä on tasapainossa ja tiedän tekeväni merkittävää työtä.
Ylppö yhtenä idolina
Berg kehuu pitkän uran tehnyttä lastenlääkäri Arvo Ylppöä. Ylppö on hänelle esikuva.
– Arvo Ylppö teki merkittävän työn. Siinä on yksi sankarini. Hän toimi aktiivisesti yli 90-vuotiaaksi ja pani panoksensa siihen. Miten niinkin iäkäs mies pyöri pikkuvauvojen kanssa päivästä toiseen, Berg pohtii.
– Ylpöltäkin varmasti joku joskus kysyi, että etkö parempaa työtä voinut keksiä.
Berg sanoo kokeneensa työn mielekkääksi ja puhuu lämmöllä kohtuvauvasta, lapsesta yksilönä, äidistä ja isästä.
– Elämä sanana on valtava asia.
Ammatinvalinnan aikoihin Bergistä tuli isä. Hän kertoi valmistumisensa jälkeen Yleisradion haastattelussa, että lapsen odottaminen ja syntymä herättivät mielenkiinnon kätilön työhön.
Naisalalla kuulee kotkotusta
Juha Berg ei pidä itseään kummajaisena, vaikka mieskätilö onkin. Hän pitää itseään luonnollisena osana synnytystapahtumaa.
Berg arvelee olevansa töissä naisvaltaisimmalla alalla.
Miten naiset ovat ottaneet sinut vastaan?
– Erittäin hyvin. Naiset voivat toki kinastella keskenään ja olla kateellisia toisilleen. Mutta jos kuulen kotkotusta, en reagoi siihen mitenkään. Ajattelen vain, että voihan asioita noinkin touhuta.
uutiskirje 
